Balkanisaatio ja libanisaatio ovat mielenkiintoisia käsitteitä. Ehkä Suomi ei ole vielä ihan sillä asteella, mutta Ruotsissa saattaa olla jo alueita, joihin jompikumpi käsite sopii.

Libanisaatiolla tarkoitetaan tilannetta, jossa valtio hajoaa tai jakautuu sisäisten ristiriitojen takia eri ryhmiin. Ryhmät voivat olla uskonnollisia tai etnisiä. Myös valtion keskushallinto heikkenee voimakkaasti eikä se ole enää ylin auktoriteetti.

Termi tulee nimensä mukaan Libanonista ja maan sisällissodan ajoilta 1975-1990, jolloin maa jakautui useisiin ryhmittymiin, kristittyihin, muslimeihin ja muutamiin eri aseellisiin ryhmiin. Valtion yhtenäisyys romahti ja vaikka Libanonin valtio oli näennäisesti olemassa, niin valtio tarkoitti rajojen sisällä eri ryhmittymiä.

Yleisesti libanisaatio siis tarkoittaa yhteiskunnan jakaantumista eri ryhmiin, jotka ovat konfliktissa keskenään, valtiolla itsellään ei ole kykyä hallita koko valtion aluetta tai ainakaan kaikkia alueita ja voidaan puhua sisällissodasta.

Libanisaatiota on tapahtunut Libanonin lisäksi nykyaikana ainakin Irakissa, Syyriassa, Somaliassa jne. Näissä kaikissa valtioissa yhteistä on romahtanut tai ainakin hyvin heikko keskushallinto, useita kilpailevia ryhmiä ja pitkittynyt loputon sisällissota, joka ei lopu ikinä.

Libanisaatiota lähellä on balkanisaatio, josta edellisessä artikkelissa oli juttua. Balkanisaatio on vähän samankaltainen ilmiö kuin libanisaatio, mutta eroa on. Balkanisaatiolla valtio, imperiumi tms. hajoaa useiksi pienemmiksi eri valtioiksi, juuri Jugoslavian tapaan. Libanisaatiossa valtio ei välttämättä hajoa virallisesti ja voi jatkaa jonkinlaisena nilkuttajana, mutta valta on jakaantunut ryhmien kesken. Balkanisaatiossa valtio siis hajoaa.

No voisiko Suomi sitten ajautua jompaan kumpaan tilaan? Kun miettii näitä ilmiöitä, niin Suomi ei ole edes lähelläkään Ruotsia, saati sitten Iso-Britanniaa tai muita Keski-Euroopan islamisoituneita maita. Britannia tulee varmasti jossain vaiheessa ajautumaan, kuten Ranska. Molemmilla mailla asiaa voi edesauttaa myös maiden harjoittama kolonisaatio, jota yritetään pikkuisen kostaa.

Ruotsista käyttäisin Södertäljestä ja Botkyrkasta jo libanisaation esiastetta. Osat Botkyrkasta ja koko Södertälje on niin vahvasti syyrialaistunut, että se leimaa näitä alueita. Ruotsin yhteydessä voisi puhua jo omasta ilmiöstä syrianismista.

Toki Helsingissä Itäkeskuksen ympärille saattaa tulevaisuudessa syntyä vastaavaa. Suomessa alamaiset saavat kuitenkin vielä pitkään nauttia kehitysmaalaisten mölinästä ennen kuin mitään vakavampaa tapahtuu.