Mitä jos pörssisähkön lisäksi olisi kaikkea muutakin pörssihyödykettä? Vaikkapa pörssikaljaa. Parhaassa tapauksessa sinulle maksettaisiin juoduista kaljoista.
Päätä töiden jälkeen käydä juomassa pari kaljaa afterworkissa. Tarkoituksena on käydä kylänraitin parissa baarissa ja juoda molemmissa yhdet. Astele Mutikaisen baariin sisälle:
– Päivää, ottaisin ison oluen. Mitähän mahtaa maksaa?
– Päivää päivää. Meillä on tasahintainen olut, ja hinta on 4,50 euroa.
– Mitä, iso olut 4,50? Onko happy hour menossa?
– Tässä on sellainen juttu, että jos sitoudut juomaan meidän baarissa oluesi seuraavan vuoden ajan, niin silloin hinta on aina tuo 4,50 per tuoppi.
– Siis vaikka tulisin illalla myöhään perjantaina?
– Kyllä.
– No ilman muuta, otetaan sellainen sitten.
Juo kalja hyvällä janolla ja päätä tuopin jälkeen käydä vielä Matikaisen baarissa. Siellä on varmaan yhtä halpaa, ajattelet mielessäsi.
– Päivää, iso olut kiitos.
– Kas siinä, olkaa hyvät. Se tekee 9,90 euroa.
– Mitä helvettiä, iso olut kympin? Mutikaisen baarissa oli juuri äsken puolet halvempaa.
– Niin niin, oli meilläkin vielä tunti sitten iso tuoppi viisi senttiä. Ja aamupäivällä kaljan hinta oli negatiivinen, eli me maksoimme asiakkaalle jokaisesta juodusta tuopista 1,50 euroa. Meillä oli aamulla oikea ruuhka. Moni piti töistä rokulia ja kävi ryyppäämässä monta tuoppia ja tienasi siihen päälle taskurahaa.
– Ettäkö maksoitte asiakkaille siitä, että he joivat olutta? Mitä ihmeen hinnoittelua tällainen on?
– Meillä myydään pörssikaljaa. Mutikaisen baarissa taas on tasakaljaa. Siellä hinta on aina sama, mutta meillä kaljan hinta vaihtelee kysynnän, tarjonnan ja muiden vaikuttavien asioiden mukaan. Päijänteellä satoi rankasti alkuviikosta, joten nyt kalja on halpaa. Viime viikolla kalja oli kallista, kun oli kuivaa.
– Hä, mitä Päijänteen sateet vaikuttavat kaljan hintaan?
– Oluthan on suurimmalta osalta vettä, eikö vain? Ja Helsingin vesi tulee Päijänteestä Päijännetunnelia pitkin, eikö vain? Kun Hämeessä sataa, niin vettä on tarjolla paljon ja hinta laskee. Mutta kun on kuiva kausi, niin kaljankin hinta on korkeampi.
– Ja nyt hinta on sen kympin?
– Tai tarkasti ottaen hinta on nyt 19,90 euroa. Katsos, kun tämän jutustelun aikana sisään tuli kaksi uutta asiakasta, niin hinta nousi.
– Eikö hinnan pitäisi laskea kysynnän mukaan?
– Päinvastoin, mitä enemmän kysyntää, sitä korkeampi hinta. Perjantai-iltana iso tuoppi saattaa maksaa jopa 99 euroa.
– Satanen isosta kaljasta! Saan kohta sydänkohtauksen!
– Sellaista se on, tämä pörssikauppa. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Ja kannattaa pitää mielessä, että meillä hinta sisältää siirron. Mutikaisen baarissa siihen päälle tulee kerran kuukaudessa siirtohinta.
– Kaljan siirtohinta? Enpä ole typerämpää kuullut aikoihin.
– Normijuttu, kun tarkemmin mietit. Ei kai se kalja itsestään tule hanasta tuoppiin ja kävele tähän pöytään eteesi. Jonkun pitää siirtää se. Tosin jos tulet tuohon tiskille istumaan, niin siirtohinta puolittuu ja silloin tuoppikin on halvempi. Mutta meilläkin voi tehdä kestosopimuksen, jolloin tuopin hinta on aina vakio. Kannattaa kuitenkin huomata, että taskurahan tienaaminen on silloin poissuljettua. Saako olla muuta?
Ja tähän vielä kun pannan sähköveroa vastaava kaljavero, niin valtiokin saa oman osuutensa. Sähkön siirtomaksussa sähkövero jo ottaa meiĺkein puolet pimeästi valtiolle. Syylliseksi joutuu Caruna.
Haavisto lisäsi kulujamme miljardilla per vuosi.
Ja syöttöpiste Kataiselle.
Tyhmä se on joka kalliisti maksaa mistään. OFF GRID- systeemejä sähkölle pitäisi kehitellä eteenpäin. Siinä olisi Paavolle sopivaa mietittävää. Ja tänne sitten vinkkejä!
Stressi lisääntyy jos pitää koko ajan jotain pörssiä seurata ja sen mukaan elää. No hautaustoimistollakin voi sitten olla happy hour.
Minulla on siis ollut tietämättäni ”olutpörssi” jo useamman vuoden ajan. Kun on kesä, minä keittelen sellaiset 210 litraa olutta viikossa. Tai no, sen pitää antaa käydä ensin 3-4 viikkoa ennenkuin astian saa uudestaan käyttöön…
Mutta se että kun kesällä sitä ei kulu kun kuin janojuomaksi kun pitää tehdä töitä, niin se on ”halpaa” kun sitä säästyy. Ja talvella, kun on aika juoda kunnolla, varastot hupenevat kevääksi juuri ennen uutta kautta. Talvella olut on siis ”halpaa” kun sitä ei tarvitse keitellä kylmässä ekä varsinkaan hakea sitä mistään.
Pihakaivo takaa saman vedenmäärärn kesällä ja talvella. Mutta talvella tulee kaikenlaisia lisäkustannuksia. Paitsi kun enne joulua ostaa sokerit ja maltaat alennuksista ennen seuraavaa kesää.
Tasahintakalja on varma ja ennakoitava ratkaisu. Ja jos sen hinta on liikaa, niin aina voi laittaa ponupannun tulille tai jos on oikein persaukinen, niin kiljupönttö porisemaan…
Keitetäänkö Suomessa ihan oikeasti vielä moonshinea?
Joku tiesi kertoa, että tuo kulttuuri nosti vielä 90-luvulla kerran päätään mutta sen jälkeen kuoli pois. Porukat keitteli kerrostalojen yksiöissä tai kaksioissa sähköhellalla pontikkaa, mutta toiset porukat alkoi tuomaan Hollannista täyttä pirtua ja ei ole vaikea arvata kumpi meni paremmin kaupaksi.
Sitä tv-sarjaa The Moonshiners on kuitenkin ihan hauska katsoa. Tietysti siinä on lähes kaikki lavastettua, mutta on hauska katsoa mistä ja miten ne niitä makuja saa aikaan. Ne sarjassa esiintyvät tyypit omaa oikeasti kotipolttotaustaa ja siinä käytetään oikeita tislauslaitteita, mutta Virginian alkoholivalvontaviranomainen totesi jo sarjan alkuvuosina, ettei ohjelmassa kuvata todellista laitonta pontikan valmistusta.
Sitä kun ihmiset ihmetteli ja kyseli, että tislataanko tässä ihan oikeasti.
Kyllä tiputellaan:
https://yle.fi/a/74-20075803
Katoavaa vaan ei kadonnutta kansanperinnettä.
Tuo ’Tickle’ niminen tyyppi sarjassa lippalakkeineen on aivan kuin Marco de Wit.
Heh…muistan tyypin ristikaulakoruineen. Tykkään etelävaltioiden murteesta ja kaverit on muutenkin niin lupsakoita. Tickle joutui vähän tukkanuottasille sen Markin kanssa kun Mark meni ja posautti sen pontikkatynnyrit taivaan tuuliin.
Toki tuokin oli käsikirjoitettua, mutta jos pistää aivot narikkaan ja katselee vaan niitä maisemia ja kaverusten jutustelua, niin kyllä sitä sarjaa katselee.
Kyllä se on yhä edelleen voimissaan. Nykyisin kun ei tarvites enää viritellä pannuja itse tai miettiä miten jäähdyttää tuotteen. webbikupat tarjoavat valmiita ratkaisja satasella kun laittaa hakusanaksi vedentislauslaite. On termostaatit, aktiivihiilet ja muut mukana. Halppoa ja kätevää.
En usko että kukaan enää taloudelliseksi hyödyksi tekee mutta ihan vain sen vuoksi että kotipuutarhan marjat saa paremmin säilymään. Harrastuksia on monia. Minä keitän olutta.
Sitä vähän mietinkin, että tuskin tuolla isoja rahoja nykypäivänä tienaa.
Varmaan sinänsä mielenkiintoista askertelupuuhaa.
Myös syntymäseudullani Maracaibossa ja laajemmin Zulian osavaltiossa on pitkät perinteet kotipolttoiselle ja siellä sitä kutsutaan termillä ”chirrinche” jonka valmistukseen käytetään sokeriruokoa.
Sitten on semmoinen kuin ”cocuyta” joka tislataan agaavikasvista. Cocuyta on nykyisin osittain laillistettu. Eli sitä saa tuottaa kunhan hakee sen valmistamiseen luvan.
Jos mietitään mikä sana on lähin vastine suomen kielen pontikalle, niin se on ensin mainittu chirrinche. ”Vamos a buscar un chirrinchito” = käydääs hakemassa vähän ponua))
Sokeriruoko on se oikea sokeri valmistaa hyvää juomaa. Se on fruktoosia joka käy alkoholiksi kokonaan. Sokerijuurikkaan kidesokeri sisältää klooria ja on vain puoliksi fruktoosia. Joten kidesokerilla saa helposti sen kiljun maun kaikkiin tuotteisiin. Moni kotikaljan tekjä käyttää kidesokeria ja pullahiivaa… ja ne maistuvat tuotoksessa.
Toin, Hjyt elokuvaa mukaillen ”En mä tätä maun vuoksi valmistakkaan”.
Olet varmasti oikeassa. Sokeriruokokin luokitellaan ja pisteytetään riippuen missä päin se kasvaa ja millaisessa maaperässä. Esim Louisianassa se on hyvin laadukasta ja tietyissä osissa Kolumbiaa ja Venezuelaaa kun on sopivasti sateita ja maaperä on rikasta kuten Llanan tasankoalueella Venezuelassa. Sokeriruo’sta puristettua mehua on Maracaibon kaduilta saanut aina tuoreena joko sellaisenaan tai vähän eri tavalla maustettuna. Se on kylmänä kuumassa ilmastossa älyttömän hyvää ja antaa mukavasti potkua. Kunpa tuo kasvi kasvaisi Suomessakin niin laittaisin takapihalle heti pienen viljelmän.
Kirkas viina on jäänyt perinteisten puliukkojen ja muiden ammattialkoholistien juomaksi, ja muut ovat siirtyneet trendikkäästi viineihin ja mietoihin juomiin. Lisäksi ponussa on riskinsä, jos hommaa ei osata kunnolla. Eikös Grappa ja Raki ole jonkin sortin ponua etelän maista? Kreetalla pari vuotta sitten toivat ravintoloissa palanpainikkeeksi makoisan Ouzon sijaan Rakia, joka oli aivan kammottavan makuista soosia.
Kotipolttoista on harrastettu vähän joka kulttuurissa vuosisatojen ellei tuhansien ajan. Tuossa ylempää kirjoitin oman kotiseudun perinteistä pikku pätkän ja Appalakeilla on keitelty jo yli 300 vuotta. Grappa on tietysti Italiasta, raki turkkilaista jota tehdään muissakin maissa jotka kuuluu turkkilaiskansoihin. Ouzo on kreikkalaista anisviinaa ja lienee kai alunperin ollut sekin kotipolttoista. Afrikassa paikallinen ”keittokulttuuri” rajoittuu banaanikiljun tekoon. Se on kaikkein yleisin sen tiedon pohjalta mitä itse tiedän – niin monessa Afrikan videossa ja dokkarissa olen nähnyt sitä eri mustan Afrikan maissa.
Afrikkalaisesta kotipolttoisesta en ole koskaan kuullut. En tiedä onko niillä semmoista olemassa. Johtuuko se ehkä siitä ettei ihan ÄO riitä tislata…no olenpas minä tänään rasistisella tuulella – tislaaminenhan on niin yksinkertainen prosessi kuin olla ja voi.
Täytyypä googlata ettei tule suotta rasistileimaa.
No onhan sielläkin. Uganda, Kenia, Sierra Leone, Nigeria, Ghana ja vaikka mitä muita maita. Kutsuvat pontikkaa Keniassa nimellä Chang’aa, joka kuulemma tarkoittaa suomeksi suurinpiirtein ”tapa minut hitaasti”. Kertonee jotain kyseisen litkun maineesta.
Intiasta tiesin jo ennen siellä käyntiä etukäteen Desi Darun maineen. Sitä myydään semmoisissa litteissä lasipulloissa, se on tosi halpaa ja aivan kamalaa kuraa. Desi Daru on siis alunperin ollut kotipolttoista mutta sitäkin myydään nykyisin ’intialaisissa Alkoissa’, eli semmoisissa rähjäisissä kioskeissa joissa on kalteriluukku.
Sanovat siitä tulevan hirvittävän krapulan joka kestää monta päivää…mikä minun mielestä kertoo siitä, että se on äärettömän epäpuhdasta.
Mitä se varmaan onkin koska koko maa on äärettömän epäpuhdas!
Ponun tekoon tarvitaan vähän metallityötaitoja, eikä apinanleipäpuusta voi tehdä ponupannua. Lisäksi pontikan keitto vaatii osaamista, jotta tavara ei tapa ainakaan heti kun sitä juo.
Piti vielä sanoa kirkkaasta viinasta ja puliukoista sen verran, että varmaan aika pitkälle noin onkin. Aikanaan kun työskentelin EA-polilla ja jos tuli joku kännipotilas joka oli kolhinut itseään, niin näistä näki heti onko kyseessä ”tokoinrannan mies/nainen”, vai satunnainen lauantaikännien vetäjä. Jos potilas oli tokoinrannan mies/nainen, niillä oli aina yleensä taskussa kirkasta viinaa josta ne oli hirveän tarkkoja.” Hei, älkää jumalauta vaan kaatako pois sitä”. No ei kaadettu. Eihän sen hallussapito ole laitonta jos vaan ikää riittää ja näillä Tokoinrannan kavereilla riitti aina. Mutta pullo takavarikoitiin toimenpiteen ajaksi ja sen sai takaisin uloskirjautuessa.
Puliukko/akka termi tulee siitä, että aikoinaan pulsut ostivat Pulituuria. Se on spriipohjainen sellakkaliuos, josta tislattiin etanoli juotavaksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pulituuri
Old school pultsarit ovat nykyään harvinainen näky. Aidot pulsut olivat melko harmitonta sakkia kun vertaa nykyisiin peukkupsykoosissa riehuviin sekopäihin.
Heh heh… juu, krappa. Maistoin sitä kerran ja kyllä ravisutti. Edes huono pontikka ei ravistuta samalla tavalla. Se vain ”purasee” suussa. Olen maistanut krappaa kaksi kertaa. Ensimmäisen kun joku toi sitä tuliaisina. Ja toisen kerran Milanossa kun kaverit kehui että ”Nyt on hyvää krappaa”. Ja oli se niin pahaa kuin muistelinkin.
Muttamitä voi olettaa kun juoma poltetaan pilalle menneistä viineistä sekä tynnyrinpohjien jämistä.
Itse maistoin Italiassa ensimmäisen ja viimeisen kerran grappaa ja se oli juuri niin pahaa kuin kuvailit. Sen sijaan ouzo oli mielestäni aika hyvää.
Sanan vodka eli diminutiivin sanasta voda, vesi eli siis ”pikkuvesi” on kerrottu syntyneen grappasta.
Italialaiselta kielialueelta Moskoviassa työkeikoillaan keski- ja uuden ajan taitteessa käyneet rakentajat saivat paikallista viinaa juodakseen ja pettymys oli suunnaton:
odottivat grappan kaltaista, mutta olikin siihen verrattuna kuin vettä eikä oikein sitäkään!
Afrikkalaisista väkijuomista olin luullut eteläafrikkalaisiin shebeen-salakapakoihin myytäväksi tehtyä skokiaania kotipolttoiseksi.
Mitä vielä, kiljuahan sekin vaan on.
Laadukas Ouzo on hyvänmakuinen, samoin kuin Kyrö Napue gini. Tavan lonkerosta saa todellisen herkun kun laittaa siihen pari senttiä Napueta.
Mulla perustui kaikki kowann kuriin ja halpoihin hintoihin.
Mottomme olikin…Meillä pannaan halvalla ja mitä enemmän juot,sen enemmän säästät
.
Kossuwissyn hinta oli halvimmillaan 2e ja pitkä kalja 3.50e
Kyllä sitä sitten menikin…naapuri teki neljä konkkaa sinä aikana…siellä kalja maksoi 8.50e
Esimerkki on huono, sähköyhtiöthän tarjoavat jokainen sekä pörssi- että tasahintasähköä. Siis:
Paavo istuu juomassa sitä tasahintakaljaa, 4,50 tuoppi ja sisään astelee Jussi.
-Päivää, ottaisin tuopin.
-Otatko vuoden tasahintasopimuksella, 4,50 tuoppi, vai otatko pörssikaljaa?
-Taidan ottaa pörssikaljaa.
-Sinullapa kävi tuuri, nyt pörssikalja on 5 senttiä tuoppi. Kas tässä.
Paavo kuuntelee kateellisena ja miettii, että voi vittu!
Sitten Jussi on juonut tuoppinsa, menee tiskille taas.
-Ottaisin vielä toisen tuopin.
-Kas tässä, ole hyvä. Se tekee 8,90 euroa.
-Mitä! niin paljon?
-Valitettavasti pörssihinta pompsahti äsken, mutta voi se pian laskeakin.
Paavo hekottelee ja lähtee hakemaan hänkin toisen tuopin.
Pitäisikin olla kaljapörssisovellus josta voi katsoa ennusteen tuleville päiville ja ajoittaa kaljalla käynnit sen mukaan. Minä kun tein sähkösopimuksen äskettäin, niin tällä yhtiöllä on sovellus joka näyttää ennusteen usean päivän päähän. Tosin se on vain ennuste joka perustuu säätietoihin.
Vaan onneksi sähköverkon ylläpitäjä ei ole Caruna!
Kun taloudesta mitään tietämättömät poliitikot myy hyvän ja tuottavan bisneksen ulkomaille parilla miljardilla, siitä pitäisi jo saada linnaa.
Vittu, kyllä sää keksit !! Pörssiviinakin pitäis olla, niin ja Alko / System samalle pörssiviivalle. Joisin kyllä entistä enemmän, kun ei muutakaan tekemistä oo…
Kaljaa on helppo varastoida. Jos käynyt kalja pitäisi käyttää samantien tai se pilaäntuisi niin sitten pörssi voisi ehkä jopa toimiakin.