Syksyllä 2023 useat suomalaiset tiedotusvälineet uutisoivat laajasti rikosepäilystä, jossa Teemu Torssosta epäiltiin ihmiskaupasta. Epäily perustui erilaisiin väitteisiin, ilman mitään varsinaista konkreettista näyttöä. Esitutkinta on nyt päättynyt syyttäjän päätökseen jättää asiassa syyte nostamatta.

Torssosen lehdistötiedotteessa kerrotaan mm:

Päätös vahvistaa, että epäilylle ei ollut perusteita. Raflaavia otsikoita ja paljon melua ja haittaa täysin tyhjästä asiasta. Olennaista myös on, että tämän ihmiskaupparikosepäilyn toista osapuolta, epäiltyä ”ihmiskaupan kohdetta”, poliisi on tutkinut minuun kohdistuneista rikoksista, kuten esimerkiksi pahoinpitelystä, maksuvälinepetoksesta ja vainoamisesta. Osa näistä poliisi on laittanut eteenpäin syyttäjälle.

Rikosepäily ja siihen liittynyt mittava julkisuus ovat aiheuttaneet minulle merkittäviä haittoja useilla elämänalueilla: Taloudelliset menetykset: menetin useita työtehtäviäni, mukaan lukien yritystoimintani kalastuksenvalvonnan parissa, minkä jälkeen työllistyminen on ollut erittäin vaikeaa. Perhe- ja huoltajuusasiat: huoltajuus- ja tapaamisoikeuteni ovat kärsineet merkittävästi, ja olen joutunut eroon lapsistani, joista vastasin käytännössä yksin lähes kolmen vuoden ajan heidän ollessaan pieniä.

Rikosepäilyä on käytetty perusteena näissä päätöksissä ja asiaan liittyvää uutisointia on käytetty lyömäaseena minua vastaan. Sosiaaliset suhteet: monet ystävyys- ja muut ihmissuhteet ovat kärsineet vakavasti epäilyn ja uutisoinnin vuoksi.

Henkinen ja fyysinen hyvinvointi: tilanne on aiheuttanut pitkäaikaista stressiä ja terveydellisiä haittoja sekä turvallisuusuhkaa.

Tapahtumaketju on esimerkki siitä, miten riitaisissa eroihin liittyvissä tilanteissa voidaan esittää vakavia väitteitä, jotka johtavat pitkään esitutkintaan ilman riittäviä perusteita. Tutkinnan aikana esitutkintaviranomaiset ottivat huomioon myös aiempia, erillisissä yhteyksissä kerättyjä tietoja, jotka eivät liity suoraan tähän tapaukseen. Nyt kun epäily on todettu aiheettomaksi,on aiheellista arvioida seuraavia kysymyksiä: Voiko perusteettomaan ja pitkäkestoiseen rikosepäilyyn liittyä korvausvastuu? Onko esitettyjen väitteiden ja ilmoitusten osalta syytä epäillä esimerkiksi perätöntä ilmiantoa tai muuta rikollista menettelyä?

Haluan korostaa, että olen arvostanut poliisien ja muiden viranomaisten työtä Suomessa. Merkittävä osa viranomaisista toimii ammattitaitoisesti ja lainmukaisesti. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että yksittäisissä tapauksissa viranomaistoiminta voi sisältää piirteitä, jotka herättävät kysymyksiä puolueettomuudesta ja poliittisesta tai ideologisesta motiiveista suunnata rikosepäilyitä juuri tiettyihin henkilöihin – erityisesti silloin, kun kyse on yhteiskunnallisesti aktiivisista tai toisinajattelevista henkilöistä kuten itse olen.

Suomessa tarvitaan vahvempaa viranomaistoiminnan valvontaa ja mekanismeja, joilla estetään viranomaisten mielivaltaisuus kansalaista kohtaan ja turhaan pitkät esitutkinnat sekä varmistetaan demokraattisen oikeusvaltion peruspilareiden toimivuus. Viranomaisten tulee hoitaa lainmukaista julkista virkaansa, ei ottaa osaa yhteiskunnan sisällä myllertävään kulttuurisotaan. Tällaiset tapaukset heikentävät luottamusta viranomaisiin, kuten poliisiin, ja oikeusjärjestelmään sekä aiheuttavat vakavaa kärsimystä niille, joita kohtaan epäily osoittautuu perusteettomaksi.

Teemu Torssonen