
Venäläisen Sberbankin suureen datakeskukseen Balakovossa kerrottiin tehdyn isku lokakuussa. Tapaus herätti kysymyksen, jota harva pankkiasiakas tulee miettineeksi. Mitä tilillä oleville säästöillesi tapahtuu, jos pankin omat tietojärjestelmät tuhoutuvat? Voivatko rahat kadota niiden mukana?
Suomessa pankkien vakava toimintahäiriö näkyisi todella nopeasti ihmisten arjessa. Käteistä käytetään nykyään vähän, ja lähes kaikki maksut kulkevat muutamien pankkien ja maksupalveluiden kautta. Jos järjestelmät kaatuvat, kauppaostokset saattavat jäädä maksamatta eikä rahaa saa siirrettyä tililtä toiselle. Verkkopankkiinkaan ei välttämättä pääse.
Häiriön syynä voi olla kyberhyökkäys, ohjusisku tai tavallinen tekninen vika. Pankin asiakkaalle lopputulos saattaa olla sama riippumatta siitä, mikä järjestelmät on pysäyttänyt.
Pankin datakeskuksen tuhoutuminen ei hävitä tilitietoja
Pankkien asiakastietoja säilytetään useassa paikassa. Tavallisesti maksutapahtumat käsitellään ensisijaisessa datakeskuksessa, josta tiedot kopioidaan jatkuvasti toiseen keskukseen. Usein pankilla on vielä kolmas paikka erillisiä varmuuskopioita varten.
Yhden datakeskuksen tuhoutuminen voi pysäyttää pankkipalvelut, mutta tilitiedot eivät katoa sen mukana. Ne ovat tallessa myös muualla.
Pankkitilillä olevien rahojen säilymiseen liittyy toinenkin turva. Lain mukaan talletus on pankin velkaa asiakkaalleen, eikä pankki vapaudu maksuvelvollisuudestaan, vaikka sen sähköiset järjestelmät tai niihin tallennetut tiedot tuhoutuisivat.
Rahojen menettämistä todennäköisempi ongelma onkin se, ettei niitä saa käyttöön. Korttimaksut voivat pysähtyä, tilisiirrot epäonnistua ja verkkopankki olla suljettuna tuntikausia. Vakavassa tilanteessa häiriö saattaa kestää päiviä.
Tilillä voi siis olla rahaa aivan normaalisti, vaikka niillä ei pystyisi maksamaan ostoksia tai hoitamaan laskuja.
Talletussuoja korvaa enintään 100 000 euroa
Jos pankki ajautuu maksukyvyttömäksi eikä pysty palauttamaan asiakkaidensa talletuksia, Suomessa rahat korvataan talletussuojan kautta. Järjestelmästä vastaa Rahoitusvakausvirasto. Sen ylläpitämä talletussuojajärjestelmä kattaa asiakkaan talletukset enintään 100 000 euroon asti pankkia kohden.
Korvausrajaa laskettaessa on huomioitava myös pankkiryhmät. Esimerkiksi OP-, POP- ja Säästöpankkiryhmissä samaan ryhmään kuuluvien pankkien talletuksilla on yhteinen korvauskatto. Rahojen jakaminen usealle tilille saman pankkiryhmän sisällä ei kasvata talletussuojan määrää. Yhteistilin omistajilla on kummallakin oma talletussuojansa. Tilillä olevat rahat huomioidaan heidän osuuksiensa mukaisesti.
Talletussuoja on yksi pankkitalletusten turvallisuuden perusta. Se ei kuitenkaan koske kaikkea rahaa, jota nykyään säilytetään erilaisissa sähköisissä palveluissa. Maksusovelluksen saldo ei esimerkiksi välttämättä ole talletussuojan piirissä, vaikka palvelua käyttäisi samaan tapaan kuin tavallista pankkitiliä.
Maksusovelluksissa olevia rahoja ei aina saa heti takaisin
Rahaa voi olla pankkitilin lisäksi prepaid-korteilla, verkkokauppojen asiakastileillä, maksusovelluksissa sekä peli- ja vedonlyöntipalveluissa. Näistä palveluista rahojen palauttaminen omalle pankkitilille ei aina onnistu yhtä nopeasti. Joissakin palveluissa nostamiseen tarvitaan myös eri maksutapa kuin tallettamiseen.
Nettikasinot ovat tästä yksi esimerkki. Täysi-ikäisille suunnatuilla pelisivustoilla maksutapojen kotiutusajat ja rajoitukset vaihtelevat huomattavasti. Kasinopartion nettikasinoiden maksutapavertailussa käydään läpi kymmenen suomalaisten pelaajien yleisimmin käyttämää maksuvaihtoehtoa. Trustlyn, Zimplerin ja Briten kaltaisilla pankkipohjaisilla palveluilla kotiutus voi näkyä tilillä 0–15 minuutissa. Kortille tehtävässä kotiutuksessa rahojen saapumista joutuu yleensä odottamaan 1–3 pankkipäivää.
Kaikki maksutavat eivät käy kotiutuksiin lainkaan. Esimerkiksi Siru Mobile, MobilePay ja Paysafecard soveltuvat talletuksiin, mutta niiden kautta ei voi nostaa kasinolta rahaa. Pelaajan on valittava kotiutukselle jokin toinen maksutapa.
Kasinopartion kasinoarvosteluissa tarkastellaan kotiutusten nopeuden ja maksukulujen ohella myös maksupalveluntarjoajan luotettavuutta.
Rahansiirtojen viivästyminen ei koske pelkästään nettikasinoita. Sama koskee muitakin palveluita, joissa asiakkaan rahat ovat pankkitilin ulkopuolella. Rahojen palautuminen riippuu silloin myös maksun välittävistä yrityksistä ja niiden järjestelmistä.
Oma pankki saattaa toimia normaalisti, mutta rahat eivät silti liiku, jos maksuketjun toisessa päässä on tekninen häiriö. Mitä useamman palvelun kautta siirto kulkee, sitä useammassa kohdassa se voi pysähtyä.
Käteinen ja toinen pankkitili auttavat maksuhäiriöissä
Kotona kannattaa säilyttää sen verran käteistä, että muutaman päivän ruokaostokset ja muut välttämättömät menot saa hoidettua ilman maksukorttia. Pankkien tai maksupalveluiden käyttökatkos ei silloin estä aivan tavallisten ostosten tekemistä.
Myös kahden eri pankkiryhmän asiakkaana olemisesta voi olla hyötyä. Jos yhden pankin järjestelmät kaatuvat, toisessa pankissa olevat rahat saattavat olla edelleen käytettävissä. Eri pankkiryhmiin sijoitetuilla talletuksilla on lisäksi erilliset talletussuojarajat.
Verkkopankkitunnusten rinnalle on hyvä hankkia mobiilivarmenne. Pankkien tunnistautumispalveluita käytetään muuhunkin kuin pankkiasiointiin, ja niiden häiriöt voivat estää kirjautumisen moniin verkkopalveluihin. Mobiilivarmenteella tunnistautuminen voi onnistua, vaikka pankin oma tunnistautumispalvelu olisi poissa käytöstä.
Suuria summia ei kannata myöskään jättää tarpeettomasti maksusovelluksiin, lahjakorteille tai viihdepalveluiden asiakastileille. Niissä olevat rahat voivat jäädä talletussuojan ulkopuolelle, eikä niiden palauttaminen pankkitilille välttämättä onnistu nopeasti.
Suomen pankki- ja maksujärjestelmät on rakennettu kestämään häiriöitä, ja niiden toimintaa valvotaan tarkasti. Pankkien ulkopuolisissa maksupalveluissa voi silti tulla ongelmia, joihin pankki ei itse pysty vaikuttamaan. Käteisvaralla, toisella pankkitilillä ja vaihtoehtoisella tunnistautumistavalla voi vähentää riippuvuutta yksittäisestä järjestelmästä.