Kun aidosta tulee epäilyttävää ja väärennöksestä uskottavaa


Nykyään ja etenkin tulevaisuudessa joutuu yhä useammin miettimään mikä on totta ja mikä ei. Niin nyt Ranskan mellakoissa, kuten kaikissa aikaisemmissakin tapahtumissa, oikeiden filmien ja kuvien sekaan syötetään tekoälyllä tehtyjä kuvia.

Oma juopon-vaistoni varoitti yllä olevasta kuvasta, että se voi olla AI-kuva. Sinänsä kuva voi olla myös oikea, ei siinä olisi mitään yllättävää, että kehitysmaalaiset olisivat ryöstelleet ihmisiltä vaatteita päältä.

Kun katsoo tarkemmin kuvaa, niin siinä on useita tekoälytekeleeseen viittaavia kohtia. Alastoman miehen oikea käsivarsi hauiksen kohdalla häviää ja vaikuttaa kuin oikea käsivarsi roikkuisi ilmassa. Naisen vieressä näkyy yhden miehen jalat, mutta ikään kuin naisen puoleen olisi kääntynyt kaksi päätä. Naisen puoleen kääntyneen hahmon takana ovisyvennyksessä on myös hahmo, joka on luonnoton. Naisella vaikuttaa vasemmassa kädessä olevan neljä sormea.

Toki kuva voi olla aitokin, hämärä ja huono kännykkäkamera, jolla on pyritty zoomaamaan, saattaa tehdä kuvasta rakeisen ja sekavan.

Ongelma on juuri tässä, ei voi tietää. Monenlaiset faktantarkistajat ovat löytäneet kuvasta Google AI:n jotakin vesileimoja, mutta kun itse syötin samaa kuvaa ladattuna monista eri lähteistä Chat GPT:n plusversiolle, niin tekoäly se ei löytänyt siitä näitä vesileimoja. Lisäksi Chat GPT päätteli nettihaun perusteella, että vaikka kuvaa on faktantarkisteltu, niin siltikään ei voida olla varmoja kuvan alkuperästä.

Oletetaan, että kuva on AI-kuva. Kuka sen on tehnyt? Sitäkään ei voi tietää, eikä tekijän motiiveja. Trollaus on netin suola, joten voi olla, että kuvan tekijällä ei ole mitään poliittista motiivia, hän on vain halunnut viihdyttää itseään tekemällä hyvän kuvan ja nauramalla kun joku astuu provoansaan. Toisaalta on sanottu, että näitä kuvia syötetään rajan takaa idästä. Voi olla mahdollista, mutta ihan yhtä hyvin voi olla mahdollista, että kuvan on syöttänyt nettiin joku faktantarkistelija, joka käyttää omaa tekoälykuvaansa kertomalla miten rasistit levittävät valekuvia.

Alla vielä tekoälyn ”tarkentama” kuva, mutta siitäkin kannattaa huomata, että sekään ei ole mikään faktatotuus. Tekoäly pyrkii tarkentamaan kuvaa ja paikkaamaan mainitsemani mahdolliset virheet.

Jos tästä nyt jonkinlainen johtopäätös pitäisi tehdä, niin jos joku kuva, asia tms. herättää vahvoja tunteita, ja niitä on kommentoimassa suuri määrä vouhkaavia ihmisiä, niin kannattaa ottaa ainakin etäisyyttä. Sitten toisaalta tällaisia faktantarkisteluja pyrkivät tekemään valtakunnanmediat todistaakseen, että kyse oli taas äärioikeiston harhasta.

– – –

Mitä mieltä raati, onko aito kuva?

 

💬 Mitä mieltä raati?

Kommentointi onnistuu nyt rekisteröimällä nimimerkkisi. Luo Disqus-nimimerkki sähköpostilla ja salasanalla. Vahvista tunnuksesi sähköpostista – ja aikaa on kulunut minuutti!

Voit kirjautua myös Facebook-, X- tai Google-tunnuksillasi. Helppoa!