Jotkut ovat väläytelleet, että Venäjän romahdus on käsillä. Aikaikkuna on auki, tai aukeaa lähiaikoina X ajan päästä. Voiko tämä olla realistista?

Venäjähän on luhistunut historian aikana useita kertoja ja viimeisin ihan lähihistorian aikana. Historia tuntee ainakin neljä Venäjän romahdusta.

Kiovan Rusin tuho 1237-1240

Venäjän historian alkukotina pidetty Kiovan Rus. Valtakunta sijoittui Ukrainan, Venäjän ja Valko-Venäjän alueelle ja Kiova oli sen pääpaikka. Oikeasti edelleen kinastellaan oliko kyse Venäjästä vai Ukrainasta, joidenkin mielestä ei kummastakaan vaan keskiaikaisesta valtakunnasta, joka syntyi kauan ennen nykyisten kansallisvaltioiden muodostumista.

1100-luvulta alkaen valtakunta heikkeni ja hajosi pienempiin ruhtinaskuntiin. Sitten sinne hyökkäsi mongolit ja vuonna 1240 he tuhosivat Kiovan. Siihen loppui Kiovan Rus.

Sekasorron aika eli Smuta 1598–1613

Smutaksi kutsutaan aikaa, joka alkoi 1598 luultavasti Rurik-suvun hallitsijadynastian sammumiseen tsaari Fjodor I:n kuoltua. Sitä seurasi nälkävuodet ja sisäiset valtataistelut. Myös Puola-Liettua ja Ruotsi puuttuivat asioihin.

Seurasi pitkä kaaoksen aika sisällissotien, nälänhdän ja valtapelien muodossa. Tämä loppui vasta 1613 Romanovien noustessa valtaan.

Venäjän keisarikunnan romahdus 1917

Ensimmäisen maailmansodan mainingeissa keisarikunta romahti vuonna 1917. Venäjä kärsi valtavia sotilaallisia tappioita. Valtakunnassa oli suuri nälänhätä, työttömyyttä ja yleisesti huonot olot.

Seurasi vallankumous, jossa yli 300 vuotta hallinnut Romanovien dynastia päättyi. Romahdus johti sisällissotaan ja lopulta Neuvostoliiton syntyyn vuonna 1922.

Neuvostoliiton hajoaminen 1991

Neuvostoliitossa alkoi tapahtumasarja, jossa kommunistinen suurvalta romahti taloudellisten ongelmien, poliittisten uudistusten ja itsenäisyysliikkeiden seurauksena. Keskushallinto ei enää kyennyt pitämään tasavaltoja yhdessä ja lopulta syntyi 15 uutta itsenäistä valtiota.

Myös pitkä ja kuluttava Afganistanin sota heikensi hallinnon valtaa.

Romahdusten kaava

Venäjän historian suurissa romahduksissa on toistuvasti esiintynyt samankaltaisia piirteitä: sotilaallista epäonnistumista, taloudellista ahdinkoa, hallinnon heikkenemistä ja valtataisteluita. Näiden tekijöiden yhteisvaikutus on johtanut nopeaan poliittiseen romahdukseen, vaikka kriisin taustalla olleet ongelmat ovat kehittyneet vuosien tai vuosikymmenten aikana.

Ukrainan sota voi näin ollen muodostua uudeksi käännekohdaksi kuten ensimmäinen maailmansota ja Afganistanin sota.

Sota vain pitkittyy, Venäjälle ei ole odotettavissa tämän enempää menestystä, sotilaalliset tappiot ovat suuria ja Ukrainan iskut alkavat vaikuttamaan jo tavallisten ihmisten elämään.

Jos tässä tilanteessa laitetaan pystyyn vielä yleiset kutsunnat, niin voi olla, että käsillä on vallankumous. Historiallisesti ratkaiseva kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään se, kuinka paljon Venäjä menettää sotilaita tai rahaa, varsinkaan ihmishengillä ei ole Venäjällä mitään väliä, vaan muuttuvatko sotilaalliset ja taloudelliset ongelmat niin suureksi kriisiksi, että keskusvalta menettää kykynsä ylläpitää järjestelmää.

– – –

Teksti on lukijan kirjoittama, jonka PT-media julkaisee.