Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Vilhelm Junnila otti Turun kaupunginvaltuustossa pitämässään puheessa kantaa kaupunkiin suunniteltuun suurmoskeijahankkeeseen. Junnilan mukaan hanke herättää kysymyksiä ulkomaisesta rahoituksesta, poliittisen islamin vaikutusvallasta ja rinnakkaisyhteiskunnan muodostumisen riskeistä.

Turkuun suunniteltuun islamilaiseen kulttuurikeskukseen olisi tulossa moskeijan lisäksi päiväkoti, kuusi luokkahuonetta, nuorisokeskus ja liiketiloja. Junnila korosti, ettei kyse ole pelkästä rukoushuoneesta, vaan laajasta uskonnollisen kasvatuksen ja yhteisötoiminnan kokonaisuudesta.

Junnila muistutti, että uskonnonvapaus kuuluu kaikille, mutta hänen mukaansa se ei tarkoita, että uskonnollisten instituutioiden yhteiskunnalliset vaikutukset tulisi hyväksyä ilman kriittistä tarkastelua.

Hän nosti esiin erityisesti poliittisen islamin autoritaariset suuntaukset, joiden tavoitteisiin voi hänen mukaansa kuulua uskonnollisen vallankäytön ulottaminen yhteiskunnan instituutioihin. Junnila ilmaisi huolensa myös naisten ja vähemmistöjen asemasta, sukupuolten tasa-arvosta sekä yksilön oikeudesta päättää omasta elämästään.

Erityistä huomiota Junnila kiinnitti moskeijakeskukseen suunniteltuun opetustoimintaan. Hän kysyi, mitä keskuksen kuudessa luokkahuoneessa opetettaisiin, kuka opetuksesta vastaisi ja miten mahdollisten rinnakkaisten kasvatusrakenteiden syntyminen estettäisiin. Junnila huomautti, että islamilaisten yhdyskuntien epämuodolliset koraanikoulut eivät välttämättä kuulu suomalaisen perusopetuksen opetussuunnitelma- ja valvontajärjestelmään.

Puheessaan Junnila käsitteli myös kansainvälisiä esimerkkejä moskeijoiden ulkomaisesta rahoituksesta. Hän viittasi Saudi-Arabian rahoittamiin uskonnollisiin hankkeisiin Balkanilla sekä qatarilaisen Qatar Charityn rahoittamiin moskeija- ja islamilaisiin keskushankkeisiin Euroopassa. Junnilan mukaan ulkomainen rahoitus voi toimia myös ideologisen ja fundamentalistisen vaikuttamisen välineenä.

Junnila muistutti lisäksi Turun aiemmista moskeijahankkeista, joihin oli etsitty rahoitusta muun muassa Saudi-Arabiasta ja Kuwaitista. Hän nosti vertailukohdaksi myös Helsingin suurmoskeijahankkeen, joka kariutui vuonna 2017 ulkomaiseen rahoitukseen ja vaikutusvaltaan liittyneiden epävarmuuksien keskellä.

Junnila huomautti, että Helsingin hanketta vastustettiin myös muslimiyhteisöjen sisällä. Hänen mukaansa yksi suuri moskeija ei automaattisesti edusta tai yhdistä eri islamilaisiin suuntauksiin kuuluvia muslimeja.

Junnila vaati Turun nykyisen moskeijahankkeen rahoituksen alkuperän, todellisten päätöksentekijöiden ja mahdollisten ideologisten sidonnaisuuksien perusteellista selvittämistä. Hänen mukaansa myös poliittisen islamin vaikutusvallan, yhteiskunnallisen eriytymisen ja ekstremismin mahdolliset riskit on arvioitava.

Puheensa lopuksi Junnila esitti selkeän kannan kaupungin rooliin hankkeessa.

– Edellä esitetyillä perusteilla katsomme, ettei Turun kaupungin tule edistää moskeijahanketta eikä myöntää sille tonttivarausta, taloudellista tukea tai muita harkinnanvaraisia etuja, Junnila totesi.