Aikaisempi halal-certifikaatteja kyselleen musliminaisen video sai suuria katsomiskertoja. Mutta mitä tällä halal-certifikaatilla oikeastaan tarkoitetaan?

Muualla Euroopassa ja jo niinkin lähellä kuin Ruotsissa halal-certifikaattia käytetään yleisesti. Halal-certifikaatti (Halal Certification) on todistus siitä, että tuote, palvelu tai tuotantoprosessi täyttää islamilaisen uskonnon mukaiset halal-vaatimukset.

Arabian kielen sana halal tarkoittaa sallittua. Sen vastakohta on haram, joka tarkoittaa kiellettyä. Halal-certifiointi liittyy erityisesti elintarvikkeisiin, mutta sitä käytetään myös kosmetiikassa, lääkkeissä, ravintolisissä ja muissa tuotteissa.

Halal-certifiointi Euroopassa juontaa aina jollakin tavalla yleensä Hollantiin, Tanskaan tai yllätys, Liettuaan. Tämä siitä, että näissä maissa tuotetaan Euroopan markkinoille paljon lihaa. Ja erityisesti Hollannissa tuotetaan Euroopan markkinoille paljon juustoa. Monien eurooppalaisten halal-certifiointien taustalla ovat juuri Hollannissa ja Tanskassa toimivat islamistijärjestöt.

Mitä halal-certifikaatti edellyttää?

• Ei sianlihaa tai sianperäisiä ainesosia.

• Ei kiellettyä alkoholia. Alkoholin käyttöä ja jäämiä arvioidaan sovellettavan halal-standardin mukaan.

• Lihan alkuperä ja teurastustapa. Eläimen on oltava sallittua lajia, ja teurastuksen on täytettävä kyseisen sertifiointijärjestelmän vaatimukset. Sika ei siis voi olla halal.

• Tuotannon valvonta. Raaka-aineet, valmistus, varastointi ja mahdollinen kosketus kiellettyihin aineisiin tarkistetaan. Halal-lihaa ei esimerkiksi saa kuljettaa samassa rekka-autossa haram-lihan kanssa.

• Jäljitettävyys. Yrityksen on pystyttävä osoittamaan, mistä raaka-aineet tulevat ja miten tuotteet valmistetaan.

   

Kannattaa huomata se, että ei ole olemassa yhtä maailmanlaajuisesti kaikkialla hyväksyttyä halal-certifikaattia, ikään kuin viranomaisten hyväksymää halal-lihaa, vaan tämä on islamistien oma tapa pyrkiä erottelemaan vääräuskoiset oikeauskoisista. Eli certifikaatteja myöntävät erilaiset islamilaiset certifiointiorganisaatiot, jotka pyrkivät esiintymään länsimaissa viranomaistahonkaltaisina organisaatioina. Euroopassa suurin yksityinen organisaatio on Halal Quality Control (HQC), joka tarkastaa yritysten lihantuottajien tuotantoprosesseja ja raaka-aineita.

Raha ja halal-liha

Moni ei varmaankaan tiedä, että halal-certifiointi liittyy tietenkin muslimien ruokakulttuuriin, mutta suurena osana siinä on myös islamin rahoittaminen. Muslimit ovat Euroopassa jo ei edes vähemmistö, vaan iso osa väestöstä. Jos joku yksittäinen kauppa Hollannissa tai Ranskassa ei ole halal-certifioitu, se voi olla iso lovi myynnissä.

Nämä certifiointi-yritykset siis myyvät halal-certifikaatteja. Yritys tai ruuantuottaja ostaa halal-certifikaatin ja tämä takaa sen, että ruuantuottaja saa myytyä ruokaa X määrää enemmän, koska ostajakuntaan tulee X määrää enemmän muslimeja. Kuten kirjoitin, niin tällä ei ole vielä merkitystä edes Helsingissä, mutta Ruotsissa sillä jo on merkitystä, saati sitten Euroopassa.

Ruotsi ja halal

Ruotsissa halal-certifikaatti-ruokaa näkyy ainakin mm. seuraavissa kaupoissa:

• Willys, joka kuuluu Ruotsin suurimpiin kauppaketjuihin. On ihan yleistä, että Willyksen kaupoissa on omat pakasteosastot halal-lihalle, juustoille ym. tuotteille. Hyllyissä voi olla jopa merkintä ”halal”.
• ICA-ketjun kaupoissa näkee myös halal-merkintöjä
• Coop-ketjussa on myös ihan yleistä, että on omat pakasteet halal-lihalle.
• Lidl-ketjun kaupoissa voi myös olla halal-lihaa.

Suomalaisen islamisaation vastustajan kannattaa huomata se, että S-ryhmän kaupat myyvät ruotsalaisen Coop-ketjun tuotteita, ja näissä tuotteissa saattaa olla halal-merkintöjä. On kuitenkin uskottavaa, että suomalaiselle kuluttajalle halal-merkintä jätetään pois pakkaustekstistä, jos kyseessä on sellainen tuote, johon Ruotsissa halal-merkintä lisätään. Kannattaa myös huomata se, että osa Coop-tuotteista saatetaan valmistaa Suomessa tai Norjassa, joten siinä ei välttämättä edes ole halal-certifikaatti-merkintää, mutta joka kuitenkin merkitään pakkaukseen Ruotsissa tai muualla Euroopassa

Vältä näitä merkintöjä

Näitä merkintöjä näkyy halal-tuotteissa. Esimerkiksi ruotsalaisen Willyksen naudan jauheliha on ihan yleisesti merkitty halal-tuotteeksi.

Myös Coop myy ihan saman yhtiön halal-lammasta.

Kannattaa tässäkin huomata se, että tätä samaa jauhelijaa tuodaan Suomeen, mutta sitä saatetaan myydä eri tuotemerkillä ja ilman tuota halal-leimaa. Melko yleistä on se, että jos pakkauksen kuvassa on tuo puoliympyrän muotoinen kuva lehmästä, lampaasta ja kanasta, se on halal-lihaa (eli tuossa yllä kuvassa oleva Fårfärs-tekstin yllä oleva pieni logo).

Alla kuvassa normi halal-kanaa. Siinä tuo sama puoliympyränmuotoinen kuva. Näissä pakkauksissa myös tuo halal-certifikaattimerkintä vasemmassa yläkulmassa. Tätä tuotemerkkiä myy Gibbla Halal-niminen yritys.

ICA Basic-kananlihassa halal-certifikaatti-leimaa ei ole, mutta pakkaustekstissä lukee ”Som altt ICAs kött är även vårt Halal-godkända kött bedövat innan slakt” eli suomeksi ”Kuten kaikki ICA:n myymä liha, myös halal-hyväksytty lihamme on tainnutettu ennen teurastusta.”

Suomalainen lihansyöjä toisin sanoen väistämättä ostaa tietämättään halal-lihaa, mutta koska suomessa islamisaation aste ei ole niin suuri kuin Ruotsissa ja Euroopassa, niin ketjut eivät ole vielä tässä vaiheessa katsoneet tarpeelliseksi katsoa merkitä sitä pakkauksiin.

–––

Mitä mieltä raati?