Ruotsalainen heijastusvaikutus, tai miten tietokoneiden hankkiminen kansalaisille voi tehdä maastasi tekniikkajätin


Tekniikka on kehittynyt vauhdikkaasti viime vuosina ja olemme nähneet monenlaisia teknisiä innovaatioita, jotka ovat tulleet osaksi arkeamme. Kuuntelemme esimerkiksi musiikkia Spotifyssa, pidämme yhteyttä Skypen avulla, hyödynnämme Bluetoothia ja maksamme verkko-ostoksia Klarnan kautta. Yhteistä näille kaikille on se, että ne ovat kaikki ruotsalaisia innovaatioita. Vaikka Ruotsi on suhteellisen pieni maa globaalissa mittakaavassa, on siitä tullut teknologisten innovaatioiden kotipaikka. Nykyisen menestyksen kylvettiin jo 1990-luvulla Ruotsin valtion toimesta.

Teknisten innovaatioiden aikakausi

Ruotsin innovaatiot eivät luonnollisesti syntyneet tyhjiössä, vaan ne ovat osa viime vuosikymmenten muutosta, jossa teknologian kehittyminen on muuttanut ihmisten arjen täysin. Internetyhteyksien nopeutuminen mahdollisti asioiden hoitamisen netissä entistä luotettavammin. Spotifyn mullistettua musiikin kuuntelemisen, Netflix teki saman elokuvien ja sarjojen katselulle ja teki lähtemättömän vaikutuksen elokuva-alaan. Digitalisaation myötä ihmisten viihde siirtyikin entistä enemmän internetiin. Kyseessä eivät olleet ainoastaan musiikki ja elokuvat, sillä myös pelaaminen ja veikkaaminen siirtyivät entistä enemmän nettiin. Yksi esimerkki verkossa toimivista tämän alan toimijoista on Unibet. Nopeiden verkkoyhteyksien avulla veikkaaminen onnistuu mistä vain, mikäli käytössä on älypuhelin ja nettiyhteys. Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä teknologisen vallankumouksen miellyttävistä vaikutuksista.

Ruotsin valtio auttaa hankkimaan tietokoneita 1990-luvulla

Palataan kuitenkin Ruotsiin ja luodaan katsaus maan menestyksen syihin. Yksi tämän menestyksen tunnetuimmista henkilöistä lienee Klarnan perustaja Sebastian Siemiatkowski. Hän julkisesti antanut kiitosta Ruotsin hyvinvointivaltiolle menestyksestään. Esimerkiksi Taipei Timesin julkaisemassa Reutersin haastattelussa hän on osoittanut etenkin 1990-luvun lopun hallituksen politiikkaan, jonka tavoitteena oli laittaa tietokone joka kotiin. Siemiatkowskin mukaan tietokoneiden hankkiminen ei ollut mahdollista pienituloisille perheille, kuten hänen perheensä, mutta hallituksen uudistuksen tultua voimaan, hänen äitinsä suuntasi ostamaan tietokoneen heti seuraavana päivänä. Siemiatkowski aloitti koodaamisen ollessaan 16-vuotias ja reilut 20 vuotta myöhemmin hänen maksufirmansa Klarna on arvoltaan 46 miljardia USA:n dollaria.

Ruotsin panostus kotitietokoneisiin ja aikaiset investoinnit internetiin ovat keskeisiä syitä siihen, miksi Tukholma on muodostunut hedelmälliseksi startup-yritysten kasvualustaksi. Tämä siitä huolimatta, että veroprosentti on korkea. Tämä on Siemiatkowskin lisäksi myös monen muun teknologialan vaikuttajan ja sijoittajan näkökulma, joita Reuters haastatteli juttuunsa. 1990-luvun lopun tuki tietokoneiden hankintaan ja netin kehittäminen eivät toki ole ainoita menestyksen syitä.

Yhteiskunnan turvaverkko edistääkin innovaatioita?

Usein kuullun väitteen mukaan yhteiskunnan turvaverkko on yrittäjähengen vastaista, mutta Ruotsin esimerkki vaikuttaa osoittavan päinvastaista. Jotkut johtajat ja kampanjoijat sanovatkin, että Ruotsi osoittaa, että kattava sosiaalinen turvaverkko voi edistää innovaatioita. Tämä on jotakin, jota Ruotsin hyvinvointivaltion arkkitehdit eivät osanneet kuvitellakaan 1950-luvulla. 1990-luvulta alkaen Ruotsi on myös tehnyt startup-yritysten kilpailun isoja vakiintuneita toimijoita vastaan helpommaksi. Ruotsalaiset siirtyivät pois julkisten monopolien hallitsemista markkinoista ja tekivät monopoleille vaikeammaksi dominoida markkinoita, kun taas esimerkiksi Yhdysvallat muutti säännöstelyä isoja ja vakiintuneita yrityksiä suosivaan suuntaan, huomautti The Atlantic.

Tutkimus ja kehitystyö olennaisessa roolissa

Innovaatiot liittyvät luonnollisesti tutkimukseen ja kehitykseen. Ruotsi on EU:n ja WEF:n (World Economic Forum) mukaan Euroopan johtava maa mitä tulee innovaatioihin. Yksi syy tähän on maan tekemä investointi tutkimukseen ja kehitykseen: Ruotsi on yksi Euroopan kolmesta suurimmasta investoijasta, mitä tulee tutkimukseen ja kehitykseen. Muita syitä innovaatioihin ovat The Marketing Societyyn kirjoittaneen Peter Fiskin mukaan maan keksijätraditio, sitoutuminen sukupuolten tasa-arvoon ja vahva usko yksilöön. Tämän lisäksi läheinen yhteistyö tutkimusta tekevien instituutioiden ja yksityisen- sekä julkisen sektorin välillä on myös yksi keskeisistä syistä. Näin on luotu pohja yrityksille, kuten AstraZeneca, Volvo ja Ericsson.


7 thoughts on “Ruotsalainen heijastusvaikutus, tai miten tietokoneiden hankkiminen kansalaisille voi tehdä maastasi tekniikkajätin”

  1. Pitää myös muitaa Vallenbergien kansainvälinen valta. Myös Ericsson on Vallenbergejä. Näistä muutamista suurista suvuista johtuen, ja kunkusta Bilderbergissä, Ruotsissa näyttää kaikki olevan paremmin.

    Hyvänä mittarina toimii naapurin tytär joka asuu perheineen Ruotsissa. Vuosi vuodelta hänen tyttärensä ovat haluttomampia lähtemään taksin Ruotsiin ja he haluaisivat jäädä tänne maalle, viljapeltojen keskelle ja jatkamaan kouluaan Suomessa. Se kertoo paljon siitä millainen henkinen ilmapiiri on Ruotsissa. Ainakin näin yhden otannan perusteella.

  2. Älykästä ja hyvinkoulutettua (HHS) puolalaista Siemiatkowskia kannattaisi syrjäytymisaluelaisten ihailla eikä jotain sekopäistä gangsteria. Isä oli juoppo taksikuski joka kuoli viinaan, äiti siivooja. Pohjaltakin voi siis nousta jos vain haluaa.

  3. Skypen kehittäminen liittyy jotenkin myös Viroon.

  4. Historia on historiaa ja siitä kannattaisi ottaa oppia. Nykyinen maahanmuutto ja sen taso ei taida enää tuottaa samanlaista kasvukäyrää tieteen alalla. Tuonto taitaa liittyä enemmän roiskeläpän (pitsa ja johdannaiset) kääntäjiin kuin huippukoodareihin. Nurkkapajoissa ei taideta jotain klarnan kilpailijaa kokata, ehkä enemmänkin kokan kokkailijoita.

  5. Olet Pate sinänsä oikeassa. Mutta Astra ei ollut tuolloin Astra Zeneca. Vaan oli pelkkä Astra. Astran pääkallopaikka on, tai ainakin oli tuolloin 1970-lukua Södertälje. Unohdit myös mainita Scania Södertälje. Astra, ja Scania ovat Wallenbergin suvun konsernia.

  6. Ruotsissa on ollut aina omat hyvät puolensa jopa lähihistoriassa, jolloin sosialidemokratia oli jomkseenkin demokratiaa eikä vain ”takaisinmallinnettua” sosialismia. Mikä on taas ennemminkin kuristajakäärmeen kuolemanpuristusta kuin toverillista olalle taputtelua ja huolehtimista siita, ettei ketään svenssonia ei jätetä.
    Toisaalta voi Ruotsin puolustukseksi sanoa, että hulluus on levinnyt suhteellisen tasaisesti yli maailman niin, ettei ”äiti maakaan” enää poimkiaan ja tyttöjään enää tunne.
    Jossain taas maailma ei ole muuttunut paljoakaan, koska siellä bon oltu aina hulluja!
    Ja tämän päivän viisaat valtiomiehet ja nyt valtionaiset ovat päättäneet ”hypätä perässä kaivoon” ”parhaiden” sadatellessa sitä, miksei ole aikaisemmin älytty.

  7. Uskallan väittää, että jos johonkin random Afrikan maahan viedään vaikka jokaiselle kansalaiselle älykännykät, tietokoneet, algebran oppikirjat sun muut välineet niin random Afrikan maana pysyy ja tietokoneiden peltikuorista valmistetaan lähinnä keittoastioita.

Comments are closed.