Ruotsin uudet ”keinot” jengiväkivallan ratkaisemiseksi alkavat vaikuttaa perinteisiltä keinoilta, kun mitään muuta ei osata: aletaan valvomaan ja rajoittamaan ei-rikollisten ihmisten elämää.
Tämän kuun alusta astui voimaan uusi puhelinkuuntelulaki, jonka nojalla poliisilla on käytännössä täysin rajoittamattomat mahdollisuudet kuunnella kenen tahansa puheluja. Sama laki mahdollistaa niin ikään rajoittamattoman mahdollisuuden seurata yksittäisten ihmisten tekstiviesti-, sähköposti- ja muuta viestiliikennettä. Ainoa perustelu teleseurannalle on se, että henkilön voidaan olettaa tekevän vakavia rikoksia.
Teleseurantaa voidaan siis tehdä, vaikka henkilö ei olisikaan juuri sillä hetkellä rikostutkinnan kohteena, ts. epäiltynä jostain rikoksesta. Teleseurantaa riittää pelkkä poliisin oletus.
Poliisi joutuu kyllä hakemaan jatkossakin oikeudelta päätöksen telekuunteluun, mutta tieto pidetään jatkossa salaisena. Asia ei näin ollen tule koskaan kuunneltavan tietoon jos poliisi sitä ei erikseen halua.
Tähän samaan pakettiin kuuluu jo aiemmin voimaan tullut prepaid-liittymien rekisteröiminen. Henkilö joutuu siis rekisteröimään ostamansa prepaid-liittymän ennen kuin sillä voi soittaa. Mutta jo tähän mennessä on huomattu, että kukaan ei valvo rekisteröintiä millään tavalla. Kuka tahansa voi kuvamanipuloida vaikkapa ulkomaalaisen henkilöpaperin, rekisteröidä prepaid-liittymän netissä keksityllä nimellä ja kas, liittymä on auki saman tien väärällä nimellä.
Lisäksi tähän kuuluu edelleen salaiset kotietsinnät. Toisin sanoen kotietsintöjä voidaan tehdä ilman rikosepäilyjä. Tähän asti kotietsintä on liittynyt rikostutkintaan, mutta jatkossa poliisi voi tehdä kotietsintöjä oman harkintansa mukaan.
Klassinen peruste on se, että jos ei ole salattavaa, niin ei ole pelättävää. Ja että poliisi ei tee kotietsintöjä rehellisten ihmisten luokse tai kuuntele heidän puheluitaan. Ehkä tässä kuitenkin on kyse siitä, että yhteiskunta muuttuu todella radikaalisti, jos viranomaisilla on täysi mielivalta tehdä mitä tahansa lakiteknisiä toimia yksittäistä ihmistä kohtaan olipa tämä rikosepäilyn kohteena tai ei.
Niin ikään poliisi aikoo tiivistää jo ennestään käytössä olevia ”ratsioita”, joissa tarkistellaan ihmisten taustoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Tukholmassa monesti viikonloppuöisin pidettävät liikenneratsiat, joissa liikenne suljetaan cityn ulosmenoteillä. Autoilijoiden taustat ja päällä oleva omaisuus tarkistetaan satunnaisesti. Jos henkilöllä on ulosottovelkaa, niin auto tai kello voidaan takavarikoida paikan päällä.
Lisäksi todistustaakkaa lisätään omaisuudelle. Jos päällä on enemmän kuin x kruunua rahaa tai muita arvoesineitä, niin henkilön on voitava todistaa rahan alkuperä lailliseksi. Muuten raha tai tavara takavarikoidaan.
Tällaiset takavarikointitoimet kohdistuvat tietenkin lähinnä turhamaisiin gangstereihin, joilla on tarve esitellä omaisuuttaan. Kun taas fiksut gangsterit jo nyt osaavat piilottaa omaisuutta osakeyhtiöiden nimiin.
Maahan tehtiin ensin tietoisesti valtava ongelma, jolle ei voi enää oikein mitään muuta kuin nipistää tavallisten ihmisten vapaudesta.
