EU yrittää asettaa maahanmuuttajien hylkäämiselle hintalappua luovana – ja kiistanalaisena – ratkaisuna, jolla voitaisiin ratkaista lisääntyvät erimielisyydet, jotka uhkaavat romuttaa Euroopan mahdollisuuden uudistaa turvapaikanhakijoiden vastaanottoa.

Virkamiehet ovat kuukausien ajan käyneet kireitä neuvotteluja löytääkseen kaavan, jolla varmistettaisiin, että kymmenet tuhannet Eurooppaan suojelua hakevat ihmiset jakautuisivat tasaisemmin EU:n 27 jäsenvaltion kesken.

Tällaisia näkymiä inhoavat kuitenkin Puolan ja Unkarin kaltaiset maat, jotka ovat aina vastustaneet maahanmuuttajien vastaanottamista koskevia kiintiöitä. Diplomaatit ovat keskustelleet yksityisesti hyvin kapitalistisesta ratkaisusta, kuten starburst slotti ja, että Maat voisivat yksinkertaisesti maksaa siitä, että ne jättäytyvät pois uudelleensijoitusohjelmasta.

Mistä neuvotellaan?

Neuvottelijat tinkivät parhaillaan maahanmuuttajakohtaisesta maksusta – lukuisten asianosaisten mukaan jostain 10 000-22 000 eurosta -, jonka maa veloittaisi, jos se kieltäytyy vastaanottamasta turvapaikanhakijoita. Toisen vaihtoehdon mukaan maa voisi sen sijaan antaa aineellista tukea, esimerkiksi lisäapua paikan päällä, niille, jotka ovat valmiita ottamaan vastaan uusia maahanmuuttajia.

Ehdotus on jo törmännyt ongelmiin, sillä Puola ja Euroopan itäisen puoliskon diplomaatit ovat jo ilmaisseet mielipiteensä maksuista.

Samaan aikaan monet maahanmuuttopolitiikkaa koskevat kiistat ovat ratkaisematta muutama päivä ennen kuin diplomaatit toivovat saavansa pitkään työn alla olleen sopimuksen aikaan. Eteläiset maat tinkivät siitä, kuinka monta turvapaikanhakijaa ne voivat jakaa uudelleen pohjoiseen ja itään, kun taas nämä alueet painostavat eteläisiä naapureitaan tekemään enemmän estääkseen maahanmuuttajia siirtymästä ilman lupaa EU:n sisällä.

Tämä tarkoittaa, että prosessi on vaarassa hajota tai viivästyä entisestään, mikä nostaa esiin mahdollisuuden, että EU saattaa jälleen kerran epäonnistua yhden hankalimmista haasteistaan ratkaisemisessa.

”Jos neuvosto ei onnistu tarttumaan vauhtiin, yhteinen politiikka katoaa horisonttiin, mahdollisesti lopullisesti, ja meille jää kaoottinen status quo, joka ei toimi kenenkään hyväksi”, sanoi Sophie in ’t Veld, joka on hollantilainen Euroopan parlamentin jäsen ja kuuluu keskustalaisiin Renew Europe -ryhmään.

Totuuden hetki

Maahanmuuttokeskustelut hallitsevat tulevaa viikkoa Brysselissä. Neuvosto pyrkii saamaan omat neuvottelunsa päätökseen keskiviikkoon mennessä ennen kuin se luovuttaa työnsä maahanmuuttoa valvoville hallituksen ministereille. Heidän on määrä kokoontua Luxemburgiin torstaina. 

Jos neuvottelijat eivät pääse sopimukseen siihen mennessä, ministerit saattavat kokoontua uudelleen myöhemmin tässä kuussa ylimääräiseen kokoukseen, kertoi kaksi neuvotteluihin perehtynyttä diplomaattia, jotka puhuivat nimettömänä keskustellakseen yksityisistä neuvotteluista. POLITICO keskusteli useiden muiden diplomaattien kanssa, jotka myös puhuivat nimettömänä.

 

Jäljelle jäävät kuilulinjat ovat monimutkaisia ja päällekkäisiä, eivätkä perinteiset maantieteelliset tai ideologiset linjat poistu helposti.

Perustasolla virkamiehet yrittävät puuttua turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun, sillä he saapuvat EU:hun pääasiassa Etelä-Euroopan maiden, kuten Italian ja Kreikan, rannikoilta. Heidän tavoitteenaan on varmistaa, että turvapaikanhakijat käsitellään ja sijoitetaan tasaisemmin eri puolille Eurooppaa, ja samalla helpottaa niiden henkilöiden palauttamista, joiden hakemus on hylätty.

Vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana EU:hun saapui yli 80 000 maahanmuuttajaa kulkematta virallisen maahantulopaikan kautta, mikä on 30 prosentin nousu vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, ja näin korkeaa lukemaa ei ole nähty sitten vuoden 2016 Eurooppaan suuntautuneen muuttovyöryn.

Pitkään voimassa olleen säännön vuoksi ensimmäisenä näitä siirtolaisia vastaanottava maa on lain mukaan velvollinen käsittelemään heidän turvapaikkahakemuksensa ja on vastuussa henkilöistä.

Tämä tarkoittaa, että vastikään saapuneet turvapaikanhakijat asettuvat suhteettoman usein Euroopan rajojen varrelle tai siirtyvät myöhemmin ilman virallista lupaa EU:n sisällä toiseen maahan etsimään työtä muualta. Useat EU:n rajavaltiot ovat joutuneet toistuvasti ja hyvin dokumentoitujen syytösten kohteeksi, joissa on väitetty, että turvapaikanhakijoita on ”työnnetty takaisin”, eli turvapaikanhakijoita on yksinkertaisesti hylätty laittomasti heti heidän saapuessaan.

Yritykset luoda EU:n laajuinen järjestelmä turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi ja jakamiseksi ovat viime vuosina toistuvasti kaatuneet karille, usein sen vuoksi, että maat olisivat laillisesti velvollisia ottamaan vastaan tietyn määrän ihmisiä.

Ehdotettu ratkaisu on nimeltään ”pakollinen solidaarisuus”. Kaikki EU-maat pakotettaisiin joko ottamaan vastaan tietty määrä turvapaikanhakijoita tai maksamaan rahallinen korvaus, joka voisi sisältää myös aineellista apua, jolloin pakollisia kiintiöitä vastustavat maat pääsisivät pois tilanteesta.

”Yhtäkään jäsenvaltiota ei koskaan velvoiteta toteuttamaan uudelleensijoituksia”, korostetaan asiantuntijoiden näkemässä tuoreessa ehdotusluonnoksessa, jonka Ruotsi jakoi toukokuun lopulla osana neuvoston kiertävän puheenjohtajavaltion roolia.

Hurjaksi on hommat menneet EU:n puolella, kun ihmisille annetaan hintalappu.