Kuinka uni vaikuttaa aivoihin ja oppimiseen? Uusimmat neurotieteen löydökset


Unet ja uni ovat kautta historian kiehtoneet ihmismieltä ja niille on koetettu antaa jos jonkinlaista merkitystä. Vasta viime aikoina tiede on alkanut saada selville unen salaisuuksia ja etenkin osannut kertoa siitä, kuinka tärkeitä ne ovat aivotoiminnalle ja oppimiselle. Uni ja unet vaikuttavat niin muistamiseen, luovuuteen kuin keskittymiskykyyn, jopa silloin kuin huomionkohde on vedonlyönti. Tutkaillaanpa tarkemmin, miksi uni on aivoillemme ja oppimiskyvyllemme niin tärkeä ja miten voit parantaa unen laatua.

Miksi uni on aivoille elintärkeä tila?

Uni on muutakin kuin “haaveilua”, se on aivoille elintärkeä tila, jonka aikana ne puuhastelevat sellaisten asioiden parissa, joihin hereillä ollessa ei ole tilaisuutta. Nukkuessasi aivot esimerkiksi poistavat sisältään kuonaa, kuten beeta-amyloidia – se on jopa Alzheimerin tautiin yhdistetty proteiini. Samaan aikaan nukkuminen sallii hermoyhteyksille tilaisuuden vahvistua, mikä on oleellisessa asemassa aivojen sopeutumiselle uusiin vaatimuksiin ja tärkeiden tietojen säilyttämiselle.

Näet unia, vaikket niitä koskaan herätessäsi muistaisikaan. Unet valtaavat aivosi eritoten REM-vaiheessa (Rapid Eye Movement). Se toistuu yön aikana useasti ja silloin aivot puuhastelevat vilkkaimmin. REM-unet auttavat aivoja tunteiden käsittelyssä, samoin kuin päivän kokemusten jäsentämisessä ja ymmärtämisessä ja eri muistijälkien välisten yhteyksien löytämisessä.

Unen positiiviset vaikutukset aivoihin

Unen positiiviset vaikutukset kattavat niin tunteiden käsittelyn kuin muistin vahvistamisen. Hyvä uni vähentää ahdistusta, sillä tunteita on käsitelty yön aikanakin. Stressinhallinta onnistuu silloin päiväsaikaan tehokkaammin. Esimerkiksi Kalifornian yliopiston unitutkimus osoitti kuinka tehokkaasti REM-univaihe auttoi negatiivisten tunteiden käsittelyssä, jolloin tutkittavat palautuivat stressistä muita paremmin ja nopeammin.

Muistin osalla mainitkaamme saksalaistutkimus, jossa havaittiin uusien sanojen ja käsitteiden oppimisen olevan tehokkainta, jos sen jälkeen nukuttiin hyvin. Koeta siis nukkua ennen tenttejä, tai muita kokeita, mahdollisimman hyvin, jotta edellisen päivän oppimisesi saa aivoissa vahvan muistijäljen.

Unen negatiiviset vaikutukset aivoihin ja hyvinvointiin

Koska kunnolliset yöunet siis tekevät terää, unenpuute ja huono unenlaatu tietysti rokottavat hyvinvointia, muistia ja oppimista. Väsyneenä on vaikea keskittyä, päätellä ja muistaa edellisenä päivänä oppimaansa, tai edes samana. Jatkuva unenpuute voi tutkimusten mukaan aiheuttaa aivoissa jopa pysyviä rakennemuutoksia, etenkin otsalohkon älyllisten toimintojen alueella.

Univaje johtaa toisinaan myös ahdistukseen ja rankkoihinkin mielialan heilahteluihin. Ne sitten vaikeuttavat nukkumista, jolloin oravanpyörä on valmis.

Miten unet vaikuttavat oppimiseen?

Sitten oppimiseen. Tutkimuksilla on saatu selville, että hyvin yönsä nukkuneet opiskelijat pärjäsivät kokeessa paremmin kuin yhtä paljon lukeneet mutta huonosti nukkuneet verrokkina. Syvä uni takaa vilkkaan tiedonsiirron hippokampuksen ja aivokuoren välillä, jolloin tuoreet tiedot pääsevät tallentumaan pitkäkestoiseen muistiin.

Uni myös lisää luovuutta. REM-unessa aivot ovat luovimmillaan, yhdistellen tietoja ja ajatuksia ja synnyttäen uusia erikoisia yhdistelmiä. Muistat varmaan lukeneesi tutkijoista ja taiteilijoista, jotka kertovat saavansa ideoita ja oivalluksia nimenomaan unen aikaan.

Voiko unen laatua parantaa oppimisen tukemiseksi?

Tottahan toki! Unenlaatu on myös omissa käsissäsi. Suositus on, että menet nukkumaan ja laitata herätyskellon soimaan päivittäin samaan aikaan. Silloin elimistön sisäinen kello pysyy ajassaan. Jätä myös älylaitteiden ja tietokoneen käyttöä myöhään illalla, koska melatoniinineritys ei käynnisty niiden sinisen valon edessä.

Ei myöskään ole se ja sama, mitä syöt ja miten tai paljonko liikut.Esimerkiksi banaanit edistävät kunnollista yöunta, koska ne sisältävät tryptofaania. Aamuisella liikunnalla on unenlaatua parantava vaikutus, joten koeta ottaa se osaksi rutiiniasi.

Yhteenveto

Uni ja unet ovat tärkeitä aivoille ja niiden kautta hyvinvoinnille. Oppiminen, luovuus, muisti ja stressinhallinta saavat huikean avun hyvin nukutusta yöstä. Nuku siis riittävästi ja löydä itsellesi sopivat keinot unenlaadun parantamiselle.


14 thoughts on “Kuinka uni vaikuttaa aivoihin ja oppimiseen? Uusimmat neurotieteen löydökset”

  1. unien katselu on edullista eikä rasita silmiä. katselen
    unia joka yö,-pidän sitä lahjana. kyllä uni tv:stä tullut
    myös näkemyksiä- ja tahtoa mullistaneita hyvin todellisia
    kohtaamisia. parhaat unet ovat kuin taivaan maailmoista,

    1. parhaat lahjani ovat tietenkin hyvät unen lahjat ja hyvä ruoka halu.

      1. Lepo ei mene nuoressa miehessä hukkaan; tulee luja ja laiska.

    2. Silloin tällöin tulee herättyä uniin, joĺloin ne hetken muistaa ja elääkin niissä hetken. Ehkä ne voisi tallentaa puhumalla jos olisi tallennin napin päässä.
      Jotkut unet jää mieleen kuitenkin jostain syystä.

  2. Täyttä asiaa. Kiitos Paavo.

    Liikunnalla on hyvä vaikutus aivojen terveyteen.
    Ruotsalainen kirjailija Anders Hansen on aiheesta kirjan rustannut. Aivovoimaa on opuksen nimi..

  3. Näin kerran unta, että olin valveilla. Kun heräsin, huomasin nukkuvani.

    1. mä näin kerran joskus unta, että putosin jostain korkealta jyrkänteeltä. Heräsin kun olin ehkä metriä vaille törmännyt maankamaraan

      Ja kas, olin lattialla, sängystä pudonnut lol

      1. Tai joskus, näin jotain painajaista..yritin tolkuttaa ittelleni, että ei, ei voi olla totta, tän täytyy olla unta! Yleensä heräänkin sihen ja on helpotus..se oli unta

        joskus vastaavassa unessa..en herää..valtaa kova ahdistus..ei..ei tää onkin totta eikä unta..Sit yrittää viel kovemmin herätä..toivoo että olis unta..ja kas..useimmin herää kuitenkin, se oli sitkin unta

        tosin on joskus ollu päinvastoin, ensin luule et joku paha tilanne on unta, muttei sit ollukkaan, vaan totta

  4. Kannattaa laajentaa omia aivojaan. poppaukot tiesi nämä jutut.

  5. Aika harvoin nykyään muistaa nähneensä unia yöllä…

  6. Kannattaa huomioida vanha Kiinalainen viisaus: Tunti unta ennen puoltayötä vastaa kahta tuntia unta puolen yön jälkeen.

    Eli jos menee klo 10 nukkumaan niin aamulla voikin herätä 4h ennen sellaista henkilöä joka menee puoliltaöin nukkumaan.

    Itse tarvitsen paljon unta. Syynä on alimittainen verisuonisto jonka vanhempani minulle antoivat. Aivot tarvitsevat lepoa päivän rasituksen jälkeen ja siksi tuollainen 9-10h vuorokaudessa on minulle sopiva.

    Tiesittekö muuten että muinaisessa Egyptissä päätettiin että työviikko on nyt 10 päivää. Mutta kun se pidennettiin kymmeneen päivään, niin orjia alkoi kuolla kuin kärpäsiä. Ei ole lainkaan sattumaa että vuorokausi on 24 tuntia ja viikko 7pv.

    Siksi en ymmärrä tätä kellojen kääntelyä talviajan ja normaaliajan välillä. Nyt kun ollaan taas normaaliajassa minunkin sisäinen kelloni on kohdillaan.

    1. Kymmenpäiväistä viikkoa yritettiin myös vallankumouksen ajan Ranskassa, kun kaikki kristillisperäinen piti hävittää kalenteria myöten.
      Tilalle kehitettiin vallankumouskalenteri, jonka kaikki kuukaudet määrättiin 30 päivän mittaisiksi ja jaettiin kolmeen kymmenpäiväiseen viikkoon:

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Vallankumouskalenteri

      Uudistus oli varsin epäsuosittu ymmärrettävästä syystä.

  7. ”Uni ja unet ovat tärkeitä aivoille ja niiden kautta hyvinvoinnille” Tuon ehkä voisi muotoilla ”Uni ja unet ovat elintärkeitä aivoille ja niiden kautta hyvinvoinnille. Ilman unta ihminen sekoaa ja sitten kuolee muutamassa päivässä. Tein 20 vuotta kolmivuorotyötä ja voin kertoa että se oli yhtä per…en vi..n pa..aa. Ei koskaan enää.

Comments are closed.