Marraskuu alkaa reilun viikon päästä, ja sen mukana talvirenkaiden käyttövelvollisuus. Moni katsoo vaihdon yhteydessä vain urien syvyyttä, vaikka pito riippuu yhtä paljon nastoista ja renkaan iästä.
Laki katsoo kalenteria, liukas tie ei
Tieliikennelain mukaan henkilö- ja pakettiautossa on käytettävä talvirenkaita marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaille pätee sama aikaikkuna, ja niitä saa käyttää muulloinkin, kun keli vaatii.
Keliperusteisuus kuulostaa joustavalta, mutta käytännössä se siirtää harkinnan kuljettajalle. Pohjoisessa ensimmäiset liukkaat tulevat usein jo syyskuussa. Etelässäkin yksi pakkasyö märän päivän jälkeen riittää tekemään sillankannesta ja varjoisasta mutkasta luistinradan.
Odottamisella on myös käytännön hintansa. Rengasliikkeiden ajanvaraukset täyttyvät tavallisesti päivässä, kun ensimmäinen lumi sataa. Silloin vaihtoaikaa voi joutua odottamaan viikon, ja se viikko ajetaan kesärenkailla.
Kolme millimetriä on raja, ei tavoite
Talvirenkaan pääurien on oltava vähintään 3 millimetriä syvät. Katsastuksessa matalampi ura johtaa marras–maaliskuussa hylkäykseen. Alle 1,6 millimetrin ura tarkoittaa ajokieltoa vuodenajasta riippumatta.
Kolme milliä on kuitenkin lain raja, ei turvallisuuden mitta. Lumessa ja sohjossa rengas tarvitsee syviä uria, jotka pakkaavat lunta ja johtavat vettä pois kosketuspinnalta. Siksi rengasalan ammattilaiset neuvovat yleensä uusimaan talvirenkaat viimeistään, kun uraa on jäljellä noin 4–5 millimetriä.
Mittaus onnistuu kotipihalla. Urasyvyysmittari maksaa muutaman euron, ja tulos kannattaa katsoa jokaisesta renkaasta sisä- ja ulkoreunalta sekä keskeltä. Epätasainen kuluma kertoo usein väärästä ilmanpaineesta tai pielessä olevista suuntauskulmista.
Nastat loppuvat ennen kumia
Tämä kohta jää monelta katsomatta. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi tutki aikanaan viidessä rengashotellissa säilytettyjä nastarengassarjoja, joiden kuluneimmassa renkaassa uraa oli 4–7 millimetriä. Keskimäärin uraa oli reilut kuusi milliä, mutta useimpien sarjojen huonoimmassa renkaassa ehjiä nastoja oli jäljellä alle 60 prosenttia alkuperäisestä.
Rengas voi siis näyttää urien puolesta hyvältä ja pitää jäällä silti huonosti. Katso nastat yksitellen: puuttuvat, kumin tasolle kuluneet tai sormella heiluvat nastat kertovat, että rengas on tehnyt työnsä.
Etuvetoisessa autossa eturenkaat kuluvat ja menettävät nastojaan takarenkaita nopeammin. Paremmat renkaat kuuluvat silti taka-akselille, koska pitävä perä estää autoa kääntymästä ympäri jarrutuksessa ja kaarteessa.
Renkaan ikä näkyy kyljestä
Kumi kovettuu, vaikka rengas seisoisi telineessä. Traficomin mukaan kuusi vuotta käytössä ollut rengas on säilytyksestä riippuen kovettunut ja pitää kaikissa olosuhteissa huonommin. Kitkarenkaassa ero tuntuu vielä selvemmin, koska sen koko pito perustuu pehmeään kumiin.
Valmistusajan näkee renkaan kyljen DOT-merkinnän neljästä viimeisestä numerosta. Esimerkiksi 4219 tarkoittaa viikkoa 42 vuonna 2019. Sellainen rengas aloittaa tänä talvena seitsemännen kautensa, ja vaihtoa kannattaa harkita urasyvyydestä riippumatta.
Kun uusi sarja on edessä
Uudet renkaat kannattaa hankkia ennen kuin koko kaupunki lähtee liikkeelle samana aamuna. Silloin ehtii lukea testejä ja punnita, sopiiko omaan ajoon paremmin nasta- vai kitkarengas.
Nastarengas on paras valinta jäisille sivuteille, pitkille maantiematkoille ja alueille, joilla tiet aurataan harvoin. Kitkarengas on hiljaisempi ja toimii hyvin kaupunkiajossa, jossa kadut ovat useimmiten aurattuja ja suolattuja.
Valikoimaa voi selata rauhassa etukäteen myös verkossa, jossa talvirenkaita voi rajata oman auton rengaskoon ja rengastyypin mukaan. Liikkeeseen tai asennukseen mennään silloin valmiin päätöksen kanssa.
Renkaiden tarkistamiseen kuluu kymmenen minuuttia, mittari ja taskulamppu. Se on vähemmän aikaa kuin jonottaminen rengasliikkeessä ensimmäisen lumipäivän jälkeen.
