Miten verot vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme?

Monesti arki kulkee samalla raiteella päivästä toiseen vuosi toisensa perään. Harvoin työnteon, ruokaostosten, kokkailun, harrastusten ja muiden arkisten toimien ohella ehtii pysähtyä hetkeksi miettimään sitä, kuinka paljon maksamme veroja ja miten ne näkyvät jokapäiväisessä elämässämme.

Vaikka monet meistä joutuvat miettimään ja mahdollisesti maksamaan veroja vasta teini-iässä ensimmäisen kesätyöpaikan tai osa-aikatyön muodossa, tätä ennen kerätyt verot ovat jo vaikuttaneet merkittävästi elämään. Tutustutaan siis lähemmin muun muassa siihen, miten veroja kerätään ja miksi.

 

Miksi verot ovat olemassa?

Veroja kerätään yksinkertaisesti siksi, että yhteiskunta toimisi. Niillä rahoitetaan valtion ja kuntien palveluja sekä kansaneläkelaitoksen ja joidenkin kirkkokuntien ylläpitämiä palveluja. Verotuksesta päätetään eduskunnassa niin, että valtiovarainministeriö valmistelee ne ja eduskunnan tehtävä on hyväksyä ne.

Jotkut verot ovat kuitenkin Euroopan unionin päättämiä ja määräämiä sekä seurakunnat ja kunnat voivat itse määritellä oman veroprosenttinsa. Ilman veroja Suomessa ei olisi yhtäkään yhteiskunnan palvelua, kuten sosiaaliturvaa, sairaanhoitoa, maanpuolustusta, infrastruktuurin hoitoa, koulutusta ja jopa eläkkeet jäisivät maksamatta.

 

Ketkä ovat Suomessa velvollisia maksamaan veroja?

Suomessa verovelvollisia ovat kaikki luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt. Oikeushenkilöllä tarkoitetaan yritystä, säätiötä, yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä. Avio- ja avoliitossa olevat puolisot ovat velvollisia maksamaan veroja erikseen sekä lapset lasketaan erillisiksi henkilöiksi erillään vanhemmista.

Perheen sisäisiä tuloja ei siis lasketa yhteen ja veroja ei makseta tästä summasta, vaan jokainen on vastuussa omista tuloistaan ja veroistaan. Verot eivät jätä rauhaan myöskään kuoleman jälkeen, vaan kuolinpesä verotetaan kuolinvuoden ajalta sekä vainajan tuloista että kuolinpesän arvosta.

 

Minkälaisia veroja maksamme?

Yleisesti ottaen verot jaetaan kahteen ryhmään: välillisiiin ja välittömiin. Välitön vero tarkoittaa henkilön suoraan verottajalle maksamaa veroa, kuten tuloveroa palkasta. Välillinen vero tarkoittaa jonkun toisen maksamaa veroa, joka on esimerkiksi palvelujen ja tuotteiden sisältämät arvonlisäverot ja tullimaksut.

 

Lisäksi verot voivat olla suhteellisia tai progressiivisia. Suhteellinen verotus tarkoittaa sitä, että jokainen maksaa saman verran veroa tuloistaan. Tällainen verolaji on esimerkiksi kunnallisvero. Progressiivinen verotus on Suomessa käytössä tuloverotuksessa. Täten he, jotka ansaitsevat enemmän, maksavat myös suhteellisesti enemmän veroja.

Valtiolle maksettavia veroja ovat aikaisemmin mainittujen arvonlisä- ja tuloveron lisäksi muun muassa pääomatulovero, varainsiirtovero, lahjavero ja lähdevero. Kunnilla maksetaan kunnallisveron lisäksi myös kiinteistöveroa omistuksessa olevasta kiinteistöstä.

Kansaneläkelaitos haluaa vielä lyhentää sairausvakuutusmaksun ja päivärahamaksun palkasta. Viimeisenä kaikki kirkkoon kuuluvat maksavat myös vuosittain kirkollisveroa. Vuonna 2019 verotuloja kerättiin yhteensä yli 70 000 miljoonaa euroa. Suurin veroryhmä on tulovero, jota seuraa arvonlisävero. Verojen nettokertymä kasvoi yli kahdella prosentilla edellisestä vuodesta.

 

Verovapaus – onko sellaista olemassa?

Joistain tuloista ei tarvitse välttämättä maksaa veroja ollenkaan. Niitä ovat esimerkiksi

äidinmaidon, poimittujen marjojen ja sienien myynnistä saatu tulo sekä elatusapu. Yhtä lailla jotkut sosiaalietuudet ovat verovapaita. Niitä ovat esimerkiksi lapsilisä, toimeentulotuki ja lukion sekä ammattikoulun oppilaille maksettava koulumatkatuki.

Pääomatuloista verovapauden piirissä ovat tietyt luovutusvoitot eli myyntivoitot. Niitä ovat esimerkiksi kodin irtaimistosta saatu myyntivoitto aina 5 000 euroon asti, tietyt sukupolvenvaihdokset ja kiinteistöluovutukset.

Kolmas verovapauden piirissä oleva ala on jotkut ulkomailta saadut arpajaistulot. Toisin sanoen ETA-maissa järjestetyistä ja voitetuista rahavoitoista ei tarvitse maksaa Suomessa enää tuloveroa, vaan ne voidaan siirtää pankkitilille verokarhun nenän alta.

Erityisesti Maltalle rekisteröityneet ja sen lisenssin alla toimivat verovapaat pikakasinot ovat suosittuja kerätä kasinovoittoja ja siirtää ne omalle pankkitilille vain minuuteissa. Euroopan Talousalueen ulkopuolelle rekisteröityneiltä nettikasinoilta tai vedonlyöntisivustoilta kerätyt voitot ovat kuitenkin verojen alaisia.

Lisäksi yhteishyödyllisten yhteisöjen ei tarvitse maksaa veroja sen jäsenmaksuista ja lahjoituksista. Terveys- ja sairaanhoitopalveluista ei myöskään peritä arvonlisäveroa. Sekä yritysten, joiden liikevaihto on alle 10 000 euroa vuodessa, ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa ja ne voivat myydä tuotteitaan ilman arvonlisäveroa.

 

Ulkomailla asuminen – miten se vaikuttaa verotukseen?

Ulkomailla asuessa verotukseen vaikuttaa moni tekijä. Siinä tullaan ottamaan huomioon se, kuinka kauan ulkomailla oleskelu kestää ja onko se pysyvää vai vain väliaikaista. Suomen kansalaisten verotus ei muutu, jos hän oleskelee ulkomailla vain lyhyitä ajanjaksoja.

Jos taas muutto on pysyvää, Suomen kansalainen on velvollinen maksamaan veroja Suomeen muuttovuoden ja sitä seuraavan kolmen vuoden ajan. Tällöin verotettavaksi tuloksi lasketaan niin Suomessa kuin ulkomailla ansaitsemat tulot. Senkin jälkeen veroja pitää maksaa kaikista Suomessa saaduista tuloista.

Erikoistapauksissa verotusta voidaan muuttaa aikaisemmin kuin kolmen vuoden jälkeen ja poistaa verovelvollisuus Suomeen. Tällöin muuttajan täytyy todistaa, ettei hänellä ole olennaisia siteitä Suomeen, kuten omistuksessa olevaa tai vuokrasopimuksen kautta vuokrattua asuntoa tai kuulumista sosiaaliturvan piiriin.

Eläkkeellä pysyvästi ulkomaille muuttaneet joutuvat edelleen maksamaan eläkkeestä verot Suomeen. Veroprosentti pysyy myös samana. Lisäksi muuton jälkeisten kahden vuoden ajan eläkeläisen pitää maksaa sairaanhoitomaksua eläkkeestä. Kyseisestä maksusta voidaan luopua, jos eläkkeen saaja saa Kelalta todistuksen, ettei ole vakuutettu Suomessa. Lisäksi Suomen ei pidä olla velvoitettu maksamaan sairaanhoitokuluja uudelle asuinmaalle.

Suomalaiset eläkeläiset suosivat erityisesti Espanjaa ja Portugalia, joista Espanja on solminut Suomen kanssa verosopimuksen. Sen mukaan Suomesta saadusta eläkkeestä maksetaan verot pelkästään Suomeen. Portugalin kanssa oli solmittu samantyylinen sopimus, mutta sen soveltaminen päättyi vuoden 2018 lopulla. Tällä hetkellä Suomen ja Portugalin välillä ei ole sopimusta.

Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö veroja tarvitsisi maksaa, vaan Portugalissa asuva joutuu edelleen maksamaan verot Suomeen. Lisäksi Portugali voi verottaa eläkkeet omalta taholtaan, mutta kaksoisverotuksesta voi hakea armahdusta Portugalin Verohallinnolta. Lisäksi eläkkeen saajat ovat edelleen velvollisia tekemään veroilmoituksen.

 

Veroparatiisit eivät ole tarkoitettuja pelkästään suurituloisille

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja talousjärjestö OECD sekä samanlaiset järjestöt ovat määritelleet maailmalle 40-70 maata, joita ne luokittelevat niin sanotuiksi veroparatiiseksi. Niitä ovat esimerkiksi Panama, Sveitsi, Luxemburg, Jersey, Belgia, Andorra ja Brittiläiset Neitsytsaaret.

Niiden lähes olematon verotusprosentti, alhainen sääntely ja tiukka pankkisalaisuus ovat syitä, miksi monet yritykset, rikkaat henkilöt ja sijoittajayhteistöt siirtävät tilinsä sinne. Niiden lainsäädäntö tarjoaa otollisen pohjan rahanpesulle, veronkierrolle ja muille laittomuuksille, koska pankkisalaisuuden takia maassa olevista varoista on mahdotonta saada tietoa.

Alhaisesta veroprosentista voi hyötyä kuitenkin tavallinen kansalainenkin ja aivan laillisesti. Monet eläkesijoitusrahastot ovat sijoittaneet toimintansa veroparatiisiin, ja kuka tahansa voi osallistua niiden sijoitustoimintaan. Eläkelaitokset ja -sijoitusrahastot eivät maksa sijoitustuotoistaan veroja. Myöhemmin sijoitusrahaston varoista kertyy maksajalle eläkerahoja, joista voi joutua maksamaan veroja, jos ne haluaa siirtää Suomeen.

Kuitenkin sijoittaminen veroparatiisien sijoitusrahastoihin ei ole laitonta veronkiertoa tai verovilppiä, vaan täysin Suomen lain mukaista toimintaa. Niistä saaduista tuloista tai varoista ei saada tietoa Suomeen.

8 Kommenttia
Uusimmat
Vanhimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
En maksa juurikaan veroja
En maksa juurikaan veroja
7.12.2020 04:36

Verot ovat porvarien keksintö ja että rahvas pysyy ruodussa, eikä ylpisty, vaan pysyy nöränä ahkerana pikku muurahaisena kapitaalille.

Diudi
Diudi
7.12.2020 12:16

Kaikki julkiset palvelut tuotetaan verovaroin. Jos käytät palveluja mutta et maksa veroja, olet ns. vapaamatkustaja. Siipiveikoksikin jotkut moista voisivat kutsua.

juha II
juha II
5.12.2020 19:18

Hyvä tietoisku! Me suomalaisethan emme tiedä veroista MITÄÄN!!!

veropetos
veropetos
5.12.2020 17:49

Hyvä Paavo! näinhän se on, mutta suomessa kateus on kansantauti? herra-viha elää ja voi hyvin, tosiaan kuka tahansa joka homman osaa voi näin toimia, jos lovvoo löytyy, niin siis jos löytyy,,

seant
seant
4.12.2020 23:27

Sveitsissä ennen ei tarvinnut maksaa formulakuskien koska he ovat statukseltaan työttömiä. Tulkinta perustuu ratakilpailut kieltävään lakiin.
En tiedä mitä nyt maksaa mutta ennen vuotta 2007 eivät maksaneet.
https://www.is.fi/urheilu/art-2000000203492.html

Jaaha
Jaaha
4.12.2020 22:31

Väärin. Veroilla ei rahoiteta mitään. Verot ovat rahan polttamista pois kierrosta. Verot ovat olemassa jotta lisätään rahan nälkää ja voidaan poistaa löysää rahaa kierrosta.

Jaaha
Jaaha
4.12.2020 23:08
Vastaa...  Jaaha

Vero synnyttää rahan. Vero oli ennen rahaa.

timo
timo
4.12.2020 22:26

Verot on tärkeitä. Niiden ansiosta voimme ostella vokkeja ja sulostuttaa ympäristöämme ja kulttuuriamme afrikan ja lähi-idän helmillä ja kunniakansalaisilla. Ain laulain työtäs tee… Hyvää työpäivää!