
Meikäläinen on saanut naapuriksi lehtopöllöjä. Eihän niitä näe koskaan, vaikka kuinka on hiljaa puun juurella, mutta niitä voi kuunnella.
Seuraavaat ujellukset ovat Nockebyhovin/ Ängbyn Mälarenin rannasta. Olen paikantanut huutelun pariin puuhun. Kuunnelman alussa pöllö lähti selvästi lentämään minua (tai jotain muuta kohti), sillä ääni tuli lähemmäksi. Sitten se parkkeerasi johonkin lähipuuhun.
Hyvähyvä.
Ehkä ensimmäinen täysin avoin ja rehellinen haastateltava?
Tuollanen lehahti lentoon aivan vierestä isosta kuusesta metsälenkillä kuukasi sitten. Äänetön, mutta säikäytti hieman.
Älä Paavo vain mene halpaan. Siellä on vain nappisilmiä älyyttämässä hyvä uskoisia ornitologeja. Onnistuneet huhuilun päätteeksi rotsaavat kakkosen.
Olen hieman surullinen. Jo toinen talvi ilman huhuilua. Kaatoivat läheltä 50 hehtaaria metsää. Liekö haitannut eloa.