Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään julkaisemassa artikkelissaan Malmöstä. Artikkelin mukaan ampumiset ja väkivalta on saatu laskuun.

Jutussa kerrotaan, että Malmön väkivallan kierre, eli ampumiset ja pommi-iskut ovat vähentyneet jyrkästi vuodesta 2017, jonka katsotaan olleen jonkinlainen huippuvuosi.

HS esittelee Malmön poliisin joitakin vuosia sitten perustaman kampanjan ”Sluta skjut” (Lopeta ammuskelu), jonka seurauksena ammuskelun ja väkivallan kerrotaan lähteneet laskuun.

Sluta skjut on eräänlainen loikkariohjelma, jossa gangstereita, jotka ovat väkivallan kierteessä, autetaan poliisisetien toimesta ikään kuin ulos tuosta kierteestä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että gangstereille maksetaan jotain sosiaaliapurahaa ainakin muutaman kuukauden, jos tämä sitoutuu pitämään pistoolin varmistimen kiinni.

Lisäksi loikkariohjelmassa ovat mukana esimerkiksi kruununvouti, jonka kanssa sovitellaan korvausten maksuja, verovirasto ja esimerkiksi sosiaalitoimi, jonka kanssa haetaan gangsterille asunto.

Hesari ei tietenkään itse suoraan ole keksinyt artikkelia, sillä heidän artikkelin lähde taas on ruotsalainen Dagens Nyheter, jossa tästä loikkariohjelmasta puhutaan.

Loikkariohjelmalla voi olla jotain merkitystä siten, että yksittäiset pikku kriminaalit lähtevät kaidalle tielle sen avulla. Artikkelissa kuitenkin annetaan ymmärtää, että Malmön ampumistapausten lasku johtuisi suoraan tästä loikkariohjelmasta. Vuonna 2017 oli 65 ammuskelua, joista se on laskenut viime vuoden 20 ammuskeluun ja kuluvan vuonna vain 6, eli saldo oli tänäkin vuonna laskusuuntainen.

Pt-median alamaailman asiantuntija tyrmää selityksen melko suoralta kädeltä. Selitys ammuskelun vähenemiselle on paljon loogisempi kuin joku hieman lapsellinen selitys siitä, että kehitysmaista tulleet ammattigangsterit ja merirosvot lopettaisivat toistensa lahtaamisen vain ruotsalaisten poliisin avustuksella.

– Ensinnäkin, nämä asiat menevät aaltoina. Joku 7-10 vuotta sitten autopalot olivat aivan jättimäinen riesa Malmössä. Käytännössä joka yö poltettiin useita autoja. Maahanmuuttajalähiöissä asuvien uusruotsalaisten nuorten keskuudessa syntyi autonpolttokulttuuri. Se jatkui monta vuotta, mutta lähti sitten laskuun. Nykyään autopalot eivät ole enää mikään iso ongelma, sellainen kuin ne olivat vielä vaikkapa vuoden 2015 paikkeilla.

– Mistä muutos? Se johtui siitä, että autonpolttoporukalle tuli ikää lisää ja he yksinkertaisesti kasvoivat ulos siitä. He eivät lähteneet kaidalle tielle, vaan alkoivat tekemään muuta. Myymään huumeita, leikkimään kovaa jätkää ja olemaan wanna-be-gangstereita, asiantuntija kertoo.

Autonpolttobuumi ei siis loppunut minkään pullakahvi-kekkerien avulla, vaan siksi, että jorkit lopettivat sen.

– Myöskään ampumiset eivät ole lakanneet siksi, että porukkaa olisi suuressa mittakaavassa tehnyt parannuksen.

Selitys on yksinkertainen:

– Vaikka Malmön poliisi nähdään tavallisen yleisön silmissä hieman sellaisena nössönä ja nahjusmaisena, niin se ei pidä paikkaansa. Poliisi aloitti joskus 2016-2017 paikkeilla oman kampanjansa, jolloin muutettiin mm. ampuma-aserikoslakia. Uuden lain mukaan jos poliisi tapaa henkilön, joka kantaa ladattua asetta, niin seurauksena on automaattisesti vangitseminen, vähintään kaksi vuotta linnaa ja lusimaan lähdetään heti.

– Samoihin aikoihin aloitettiin tekemään henkilöratsioita paljon enemmän kuin ennen. Poliisi ei ratsannut perus jorkkeja, vaan tunnettuja gangstereita. Poliisi pysäytti heidät aina kun vain sattui näkemään tai tulemaan autolla vastaan. Tästä seurasi, että 2017-2018 poliisi oli saanut noukittua kadulta ison määrän sellaista porukkaa, joka käyttää asetta hyvin herkästi. Henkilö, joka kantaa asetta vyön liitingissä, hän myös käyttää asetta.

– Kun poliisi sitten huomasi, että hommahan toimii, niin siihen panostettiin todella. Samaan aikaan poliisi onnistui rikostutkinnan puolella selvittämään useita isoja rikoksia; huumausainerikoksia, ampuma-aserikoksia ja useita murhia. Tästä seurasi tietenkin se, että Malmön alamaailman kovimmat ja liipasinherkimmät tyypit alkoivat olemaan lukkojen takana.

Eli ampumiset ovat vähentyneet siksi, että 1.) poliisi on lisännyt ratsioiden määrää merkittävästi, josta seuraa, että henkilöt, jotka kantavat asetta eli ovat potentiaalisia ampujia, ovat nyt linnassa ja 2.) poliisi on selvittänyt 2018-2020 aikana useita isoja rikosjuttuja, joista linnatuomioita on saanut usea alamaailman vaikutusvaltainen toimija.

– Kadulla ei toisin sanoen yksinkertaisesti ole tällä hetkellä sellaista porukkaa, joka olisi muutaman vuoden takaisen liipasinherkän porukan tapaan yhtä liipasinherkkää. Ne tekevät kyllä rikoksia ja niillä on aseita, mutta on syntynyt uusi kulttuuri. Kyllä siellä on edelleen se sama herkästi rispektin menettävä kulttuuri taustalla, mutta itse toiminta on ”kehittynyt” uuden kulttuurin myötä sen verran, että ihan päntöimenään ei enää ammuta.

—

Itseäkin vähän huvittaa sellainen kuvitelma, että joku ammatti- ja taparikollisten toiminta jossain kehitysmaalähiössä voitaisiin lakaista pois poliisin, sosiaalityöntekijöiden ja pulla-kahvien kera. Tietenkin voi olla yksittäisiä henkilöitä, jotka jättävät gangsteriuran saadessaan asunnon, työpaikan ym. perusasiat kuntoon ja hän huomaa, että ihmiselämä voi olla parempaa kun ei kulje pitkin kyliä uhoamassa pistoolien kanssa.

Mutta kuten tuli ilmi, niin selitys ampumisten vähenemiselle ei ehkä sittenkään ole mikään sosiaaliprojekti.