Götan hovioikeus vapautti kaksi nuorukaista ryöstösyytteistä, vaikka käräjäoikeus tuomitsi nuorukaiset. Uhrina oli pari vuotta nuorempi lapsi.

Ryöstö tapahtui viime syksynä Kalmarissa kun 14-15-vuotias poika oli kaverinsa kanssa bussipysäkillä odottamassa bussia. Paikalle saapui kaveruksille ennestään tuntemattomat 16-, 17- ja 18-vuotiaat nuorukaiset, jotka käyttäytyivät uhkaavasti.

Yksi kolmikosta sanoi uhrille, että tämän piti istuutua penkille ja nostaa jalat ylös. Sen jälkeen häneltä kysyttiin kengän numeroa. Kun poika kertoi, niin häntä käskytettiin riisumaan kenkänsä ja ryöstäjä laittoi kengät jalkaansa.

Sama nuorukainen otti edelleen uhrin pankkikortin ja otti valokuvan siitä. Tällä uhattiin uhria, että jos hän kertoo asiasta poliisille, niin he tulisivat uhrin kotiin kyläreissulle.

Kolmikon kertomukset käräjäoikeudessa olivat vähän sekavia. 16-vuotias kertoi tarinan suurin piirtein kuten uhrikin, mutta sillä poikkeuksella, että se oli 17-vuotias, joka oli päätekijä ja hän, sekä 18-vuotias vain seisoivat vieressä. 17-vuotias kiisti koko teon ja olleensa ylipäätään tapahtumapaikalla. 18-vuotias taas kertoi, että oli poistunut paikalta uhkaavan tilanteen takia eikä tiennyt kengistä mitään.

Kalmarin käräjäoikeus katsoi, että asianomistajan kertomus oli uskottava. Asiaa todisti uhrin kaveri sekä poliisi ja vartija, jotka olivat tapahtumapaikalla tilanteen loppupuolella. Käräjäoikeuden mukaan, vaikka tilanteessa ei käytetty väkivaltaa, niin tapahtuma oli sen verran uhkaava, että teko täytti ryöstön tunnusmerkistön. 16- ja 17-vuotias tuomittiin ryöstöstä pieneen nuorisohoitoon ja 18-vuotias vapautettiin kaikista syytteistä, koska hän oli todistetusti poistunut paikalta ennen itse kenkien viemistä.

Asia meni Götan hovioikeuteen, joka käänsi käräjäoikeuden tuomion ylösalaisin. Molemmat nuorukaiset vapautettiin ryöstösyytteistä. Hovin mukaan nuorukaiset eivät olleet olleet niin uhkaavia, että se olisi täyttänyt rikoksen tunnusmerkistön. Vaikka syyttäjäkään ei väittänyt, että teossa olisi käytetty väkivaltaa. Syyttäjä yritti hovissa toissijaista syytettä kiristämisestä, mutta sekään ei mennyt hovissa läpi.

Molemmat vapautettiin myös asianomistajan uhkaamisesta, sillä ei pystytty näyttämään toteen kumpi oli uhannut uhria.

—

Tuomio on siinä mielessä mielenkiintoinen, että oletetaan, että se olisi ennakkopäätös tuleville vastaaville tapahtumille. Lasten ja nuorten ryöstöt tapahtuvat usein juuri kuvatulla tavalla. Useampi ryöstäjä piirittää uhrin ja tätä uhkaillaan. Sen jälkeen ei tarvitse edes käyttää väkivaltaa, sillä uhri pelkää niin paljon, että luovuttaa omaisuutensa ”vapaaehtoisesti”. Näin ollen tällainen ”ryöstö” olisi jatkossa täysin laillinen keino viedä ihmisiltä kengät ja vaatteet päältä.

Uhrille ei näin ollen jää paljon mitään mahdollisuuksia. Jos uhri tässä tilanteessa puolustautuisi ja käyttäisi itse väkivaltaa ja pääsisi tilanteesta siten eroon, niin nyt uhri joutuisi itse oikeuteen hätävarjelun liioittelusta ja saisi pienen tuomion.