Suomen kieli on uralilainen suomenkielinen kieli, jota puhuu suurin osa väestöstä Suomessa ja etniset suomalaiset Suomen ulkopuolella. Suomi on toinen Suomen kahdesta virallisesta kielestä. Ruotsissa sekä suomi että meänkieli ovat virallisia vähemmistökieliä.
Suomen kieli kuuluu uralilaisen kieliperheen suomalaiseen ryhmään. Suomalaiseen ryhmään kuuluu myös viro ja muutama vähemmistökieli, joita puhutaan Itämeren alueella ja Venäjän Karjalan tasavallassa. Suomen ja muiden uralilaisten kielten maantieteellisestä alkuperästä on olemassa useita teorioita. Yleisin näkemys on, että ne ovat peräisin proto-uralilaisesta kielestä jostakin boreaalisesta metsävyöhykkeestä Ural-vuorten alueen ja/tai Volgan keskimmäisen mutkan ympärillä.
Suomen kieli on typologisesti agglutinatiivinen ja käyttää lähes yksinomaan suffiksiaalista liitettä. Substantiivit, adjektiivit, pronominit, numerot ja verbit taivutetaan riippuen niiden roolista lauseessa. Lauseet muodostetaan tavallisesti subjekti, verbi, objekti -sanajärjestyksellä, vaikka laaja taivutus mahdollistaa niiden järjestyksen toisinkin. Sanajärjestyksen muunnelmat on usein varattu tiedon rakenteiden eroille. Ortografia on ruotsinkielisestä aakkosesta johdettu latinalaisin kirjaimin aakkoset, ja enimmäkseen jokainen grafeemi vastaa yhtä foneemia ja päinvastoin. Vokaalin pituus ja konsonantin pituus erotetaan toisistaan, ja diftongeja on useita, vaikka vokaalin harmonia rajoittaa, mitkä diftongit ovat mahdollisia.
Suomea puhuu noin viisi miljoonaa ihmistä, joista suurin osa asuu Suomessa. Merkittäviä suomenkielisiä vähemmistöjä on myös Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Virossa, Brasiliassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Suurin osa suomalaisista puhuu suomea äidinkielenään. Loput puhuvat äidinkielenään ruotsia, jotakin saamen kielistä tai jotakin muuta kieltä. Virossa suomea toisena kielenä puhuu noin 167 000 ihmistä. Norjan Finnmarkissa ja Pohjois-Ruotsissa esiintyvät suomen kielen lajikkeet ovat virallisten vähemmistökielten asemassa, joten niitä voidaan pitää suomesta erillisinä kielinä. Koska kaikki kolme ovat kuitenkin keskenään ymmärrettäviä, niitä voidaan vaihtoehtoisesti pitää saman kielen murteina.
Myös suomen kielen muotoja puhuvat diasporat Siperiassa, Siperian suomalaiset ja Amerikassa, missä Amerikan suomea puhuvat amerikkalaiset suomalaiset. Karjalassa on edelleen ainakin 8500 suomen kielen puhujaa.
- Jauhelihakeitto
Aloitetaan yksinkertaisimmista. Tämä on suomalainen ruokalaji, joka kääntyy englanniksi muotoon minced meat soup.
- Juoksentelisinkohan
Oletko koskaan ”pohdiskellut, pitäisikö sinun juosta päämäärättömästi”? No, suomeksi voit ihmetellä kaikkea mitä haluat.
- Kolmivaihekilowattituntimittari
Glosben mukaan tämän sanan määritelmä on ”kolmivaiheinen sähkömittari”. Se on pohjimmiltaan asia, jota käytämme kuluttamamme sähköenergian mittaamiseen.
- Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
Suomen kielessä voi sanoa ”kuntayhdistyksen peruspalveluiden yleishyödyllinen laitos” yhdellä sanalla, 34 kirjaimen avulla. Tiedämme, että et edes yrittänyt lausua sitä tai yrittänyt tulkita, mitä se todella tarkoittaa.
- Suihkuturbiinimoottoriasentajaoppilas
Tämä sana tarkoittaa englanniksi “Jet turbine motor mechanic student”.
- Epäjärjestelmällistyttämättömyydellänsäkäänköhän
Tämä sana tarkoittaa ”Ihmettelen jos – vaikka hänen laatuaan ei ole tehty systematisoimattomaksi”.
Ja viimeiseksi olemme jättäneet suomen kielen tunnetuimman, pisimmän ja hankalimman sanan. Tätä sanaa on ihmetelty ympäri maailmaa, useissa eri uutiskanavilla sekä sosiaalisessa mediassa. Tämä sana saa jopa suomalaisen yllättymään, eikä se ole kantasuomalaisellekkaan mikään helpoin sana lausua nopeasti ääneen.
- Lentokonesuihkuturbiinimoottoriapumekaanikkoaliupserioppilas
Tämä on suomen pisin sana. Sanassa on 61 kirjainta. Voitko kuvitella käyttäväsi tätä jokapäiväisessä puheessa?
Englanniksi sana tarkoittaa ”airplane jet turbine engine auxiliary mechanic non-commissioned officer student”. Tämä sana kuvaa siis henkilöä, joka käy palvelustaan puolustusvoimissa, ja toimii apumekaanikkona lentokoneiden suihkuturbiinimoottoreiden huollossa.
Vaikka tämä sanakysymys saattoi pelotella sinua, ja suomen kieli saattaa olla hyvin haastavaa, jos haluat opiskella kieltä, voit sen oppia. Suomen kieli ei ole mahdoton opiskella. Se vaatii vain normaalia enemmän aikaa, ja kun opit kielen pääset sisäistymään suomalaisten mielenkiintoiseen kulttuuriin ja oppimaan lisää heidän historiastaan.
Ryssämaahantunkeutumisenestorajaesteensuunnitteluhitsaajapeltiseppä!
Kohta kolme. Energiamittari on kolmivaihekilowattiTUNTImittari.
Tuota esimerkkiä 6 on esitelty useissa yhteyksissä nokkelana esimerkkinä pitkästä kielen sanasta – vaikka se ei suinkaan ole perusmuodossa. Perusmuoto olisi tietysti ’Epäjärjestelmällistyttämättömyys’, mikä ei taida tarkoittaa varsinaisesti mitään – tai sellaista sanaa ei todellisuudessa käytettäisi. Järjestelmällistyttää, WTF?
Ulkomaisille ystävilleni olen sanonut: ”Suomen kielen oppimiseen tarvitaan vain kolme asiaa: 1)Salomon viisaus, 2)Jobin kärsivällisyys ja 3)Metusalemin ikä!” Siinä se!
ÖÖöö… itse olen ajatellut, että suomi on niin helppoa, että lapsikin sen oppii.
Maailman vaikeimpana kielenä pidetään navajo-intiaanien kieltä, joka on tosiaan opittava äidinkielenä;
vain muutama kielitieteilijä on kyennyt oppimaan sen.
Alle vuoden ikäinen lapsikin oppii hienosti, mutta entäs aikuinen somali tai irakiaano
Suomen kielessä on mahdollisuus myös äärettömän pitkiin sanoihin, järjestyslukusanoihin. Tässä jaa inuiititkin kakkoseksi (-;
Esimerkkinä viidennensadannenseitsemännentoista
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/328
Tuostahan voi jatkaa, jos vain osaa kymmenenpotenssien nimiä, tähän tyyliin:
tuhannesviidennensadannenseitsemännentoista, kolmannestuhannesviidennensadannenseitsemännentoista jne.
epäjärjestelmällisyydettömyydelläänsäkäänköhän….
3.Kolmivaihekilowattimittari
Tuossa on virhe! Oikea sana on ”kolmivaihekilowattituntimittari” eli kWh-mittari. Kulutettu sähkö mitataan kWh:na eli kilowattitunteina. Tuo pitkäsana luki Valmetin tekemän kWh-mittarin tyyppikilvessä.
Pitää korjata, oli joku kirotusvire.
Ihmettelen nykyään sitä että mikä kumman vimma on tämän ”ketä” sanan väärinkäyttö aivan jatkuvasti, vai somestako tämä johtuu?…Ärsyttää lukea jatkuvasti lauseita, joissa kuuluisi lukea vaikkapa ”tietääkö kukaan”, lukeekin ”tietääkö ketään” tai ”ketä tietää”, vaikka pitäisi olla ”kuka tietää”. Mikä ihmeen villitys tuon ärsyttävä ketä- sanan jatkuva väärinkäyttö on nykyään.
Vastaava asia, kun poliisien kielenkäytössä rikolliset ovat muuttuneet ”asiakkaiksi”.
Eihän se rikollinen mikään poliiisin asiakas ole, vaan veroamaksava kansalainen!
Toinen ilmiö on verbin ”kustantaa” merkityksen kääntäminen päälaelleen:
voidaan esim, kysellä paljonko suomalaiselle veronmaksajalle yksi turvapaikanhakija kustantaa Suomessa oleskellessaan?
Eihän se kustanna sentin pyörylää, vaan päinvastoin suomalainen veronmaksaja kustantaa tupamatun elon ja olon!
Nämä, kuten myös tuo ”ketä” ovat some-ilmiöitä:
kun joku möläyttää jotain pöljää, huomenna puoli miljoonaa hokee sitä papukaijana.
Korjaamisyritykset on tuomittu epäonnistumaan.
Olen myös kuullut, että nykyään jos somessa joku kysyy vaikka autonkorjaukseen liittyvän kysymyksen tulee paikalle usein kaikenmaailman ”mustatuntuu asiantuntijat” kertomaan neuvoja, vaikka mitään eivät tiedä. Tuolla taitaa erilaiset juorut saada myös melkoista puhtia ja värikynää usein myös. Näiden sanamuotojen väärinkäytön lisäksi.
Miksi poliisi pitää pamppua vasemmassa kädessä? Siksi koska asiakas on aina oikeassa.
Ja tuosta verbistä ”kustantaa” tulee mieleen turun matkahuollon ravintolan mainoslause: ”Juo kalja Turussa, tunnin päästä Kustavissa”.
Kekkäköhän vitun mulkut sotki perunamaan
Rämärullaryhmärumarullaluistelijahan se oli taannoin
Niin joo, mutta noi sanat ovat vain yhteenliitettyjä sanoja eivätkä ne ole käytössä, eli ihan turhaan me noilla spräädäillään. Noi voi pidentää samaa tekniikkaa käyttäen loputtomiin. Noilla ei ole mitään muuta virkaa kuin pelotella ulkomaalaisia meidän ylivoimaisen mukavaikealla kielellä. Kun oikein mietitään niin suomalaisethan lyhentävät kieltä jokapäiväisessä käytössä. Nii mäki. Säki. Toiki.
Järjestelmällisyydelläköhän
nyt on hieno nimi