Apulaispoliisijohtaja Johan Olsson kertoi eilen illalla SVT:n Agenda-ajankohtaisohjelmassa, että uusruotsalaiset gangsterit ovat hyvin herkästiloukkaantuvia. Tästä samasta rispektistä Pt-mediakin on kirjoittanut usein.

Ohjelmassa keskusteltiin viime päivien aikana polttopisteeseen joutuneesta Södertäljen tilanteesta, jossa viikon sisällä ammuttiin hengiltä kolme miestä, joista yksi täysin sivullinen. Lisäksi viime aikoina on ollut hyvin rauhatonta muuallakin Ruotsin maahanmuuttaja-alueilla, mm. Tukholmassa.

Ammuskelujen motiiveista on puhuttu paljon. Olsson myöntää, että Ruotsissa kuolemaan johtavia ammuskeluja on eniten väkimäärään nähden Euroopassa.

Olsson kertoo, että ruotsalaiset gangsterit ovat erityisen herkästi loukkaantuvia ja tällainen herkkähipiäisyys kukoistaa erityisesti ruotsalaisilla ongelma-alueilla gangsterien keskuudessa.

Olsson kuvaa uusruotsalaisten keskuuteen syntynyttä kulttuuria ”kuoleman kulttuuriksi”, jossa gangsterien arvomaailmaa pyörittää muiden maiden tulijoihin nähden enemmän arvovalta, asema ja status sekä kunnian loukkaaminen.

Mikä ihmeen ”herkästi loukkaantuva”?

Kyse on kunniakulttuuriin kuuluvasta rispektistä. Tavallisen ihmisen voi olla vaikea ymmärtää mitä tällä rispektillä tarkoitetaan, koska suomalaisessa kulttuurissa tämä ilmiö on marginaali. Sitä esiintyy jonkin verran vankilamaailmassa, mutta sielläkään se ei ole niin vahva kuin uusruotsalaisten gangsterien keskuudessa.

Rispekti tarkoittaa siis jotakin sellaista, että sen piirissä elävä mies joutuu koko ajan vahtimaan omaa ”kunniaansa”, jotta sitä ei loukata. Miehen elämän kantava voima on pyrkiä pitämään ”kasvonsa” ja ”kasvojen menetys” eli ”loukkaus” kostetaan saman tien. Normaali ihminen ei korvaa lotkauta johonkin itseensä kohdistuvaan huumoriin tai kritiikkiin, mutta kunniakulttuurissa elävälle gangsterille tämä voi olla kauhistus.

Loukkaus voi olla ihan mitä tahansa, jonka gangsteri kokee loukkauksena. Monesti ne ovat kuviteltuja juoruja tai ”paskan puhumista”, ”epäkunnioittava käytös”, mitä tahansa. Loukkaus on kostettava heti eikä viidestoista päivä. Tavallinenkin ihminen voi kokea nopean litsarin, jos menee huomauttamaan gangsterille kassajonosta etuilusta. Yleisesti ottaen voitaisiin puhua henkilöistä, joilla on valtava ego. MINÄ MINÄ MINÄ.

Lisäksi tähän kuuluu jatkuva joka asioista ”hertsaaminen”. Tällä hertsaamisella ei ole mitään tekemistä hermoilun kanssa, että ehditäänkö lentokoneeseen, vaan se on sellaista koko ajan päällä olevaa kiukkuisuutta/ kärsimättömyyttä. Henkilö ikään kuin itse kiihottaa itseään kiukkuiseksi ja hertsaamaan joka asiasta.

Näillä persoonan ominaisuuksilla yhdistettynä henkilöön, joka elää gangsterimaailmassa, ase koko ajan mukana, niin saadaan aikaan kävelevä aikapommi.

– – –

Agendassa Olsson kertoo, että tämä rispekti aiheuttaa valtavasti kitkaa jengien välillä ja jopa sisällä. Jengit ovat koko ajan pienessä käymistilassa toisiaan vastaan ja oman jengin sisällä. Poliisi on käytännössä herkästi loukkaantuvien miesten välien selvittelijä.

Lisäksi Olsson sanoo, että ammuskelujen leviäminen suurkaupungeista pienin kaupunkeihin ei johdu siitä, että gangsterit ovat muuttaneet, vaan siitä, että tämä ilmiö on erityisen vahva ympäri Ruotsia uusruotsalaisten gangsterien keskuudessa.