Ryöstörikosten määrä kasvussa Itä-Uudellamaalla

Ryöstörikosten määrä kääntyi Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella huomattavaan kasvuun jo vuonna 2020. Kasvu on ollut myös valtakunnallista ja vuoden 2020 aikana ryöstörikoksia kirjattiin paikallispoliisin tutkittavaksi yhteensä 2005 kappaletta.

– Määrät ovat kasvaneet Itä-Uudellamaalla edelleen vuoden 2022 aikana. Syyskuun loppuun mennessä eriasteisia ryöstörikoksia oli ilmoitettu 318. Kasvu on ollut voimakkainta Vantaalla, jossa ryöstörikosten määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 2021 verrattuna. Tekopaikat painottuvat selkeästi joukkoliikenne- ja radanvarsiasemien läheisyyteen, kertoo rikoskomisario Sampsa Aukio.

Rikoksesta epäillyt pääsääntöisesti nuoria suomalaisia

Suurimassa osassa alueen ryöstörikoksista on vähintään yksi alaikäinen epäilty. Nuorten ryöstörikosten tutkinta on keskitetty ennalta estävän toiminnan yksikköön. Sen osana toimintansa aloitti 1.3.2022. Nuorten tutkintaryhmä, jonka vastuualueena on tutkia 15-17-vuotaiden epäiltyjen rikokset.

– Nuorten osuuden epäillyistä voidaan huolestuttavasti sanoa olevan merkittävä. Nuorten ja erilaisten nuorisoryhmittymien osuus epäillyistä tekijöistä on kasvanut erityisesti Vantaalla, mutta myös Hyvinkäällä ja Porvoossa. Epäillyt ovat valtaosin poikia tai miehiä ja epäiltyjen kansalaisuus on suurimmassa osassa tapauksista ollut Suomi. Koska epäiltyjen määrä on ilmoitettuja ryöstörikoksia suurempi, voidaan todeta, että useassa tapauksessa epäiltyjä on ollut useampi kuin yksi, Aukio toteaa.

Itä-Uudenmaan alueella ryöstöistä epäiltyjen nuorten kansallisuudet jakautuvat suurin piirtein samassa suhteessa, kuin muissakin rikoslajeissa. Alueella ryöstörikoksia tekevät nuoret eivät poliisin tietojen mukaan ole varsinaisten katujengien jäseniä, vaikka jengimäistä käyttäytymistä on havaittavissa. On tärkeää, että nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuuteen puututaan riittävän varhain ja tehokkaasti, etteivät ryhmittymät ala järjestäytymään jengeiksi.

Tekopaikkoina usein radanvarsipaikat ja kauppakeskusten ympäristöt

Etenkin nuorten tekemät ryöstörikokset sijoittuvat radanvarsipaikkakunnille ja julkisille paikoille, kuten kauppakeskusten ympäristöihin. Näissä paikoissa paikalliset nuoret usein viettävät vapaa-aikaansa ja niiden läheisyyteen saatetaan usein myös sopia erilaisia suosiotaan kasvattavia nettikauppoihin liittyviä myyntitilanteita.

– Osa näistä myyntitilanteista liittyy huumausainekauppaan ja tällaiset tapaamiset pyritään lähtökohtaisesti tekemään syrjäisemmissä paikoissa, Aukio sanoo.

Tekotavoissa korostuvat teräaseet ja väkivallan käyttö

Väkivallan todellinen käyttö ja sillä uhkaaminen ovat keskenään yhtä yleisiä tekotapoja ryöstörikosten toteuttamisessa. Usein epäilty on vielä tehostanut uhkaustaan uhkaamalla asianomistajaa jonkinlaisella teräaseella. Kynnys teräaseen käyttämiseen vaikuttaa kuitenkin olevan melko korkea.

Törkeimmissä tekomuodoissa käytetty väkivalta on ollut yleensä pään alueelle kohdistunutta potkimista. Joidenkin rikosten kohdalla väkivallan käytön on havaittu tavallaan karanneen käsistä. Tyypillisesti rikoksella haltuun saadun omaisuuden arvon on teon väkivaltaisuuteen ja rikoksesta odotettavissa olevaan tuomioon nähden arvioitu olevan melko pieni.

– Näitä edellä mainittuja tekotapoja käyttäen epäillyt ovat saaneet haltuunsa uhreiltaan tyypillisimmin pienelektroniikkaa, kuten puhelimia ja kuulokkeita sekä merkkivaatteita. Osalta uhreista on teon yhteydessä viety myös lompakko ja käteistä rahaa. Uhri on myös saatettu pakottaa nostamaan käteistä rahaa tai siirtämään sitä epäilylle esimerkiksi Mobilepayn kaltaisella sovelluksella, kertoo Aukio.

Poliisin toimenpiteet ryöstörikosten torjuntaan

Ryöstörikoksiin pyritään saamaan erityisestävää vaikutusta kohdentamalla aktiivisimpiin tekijöihin ja muihin avainhenkilöihin tehokkaita pakkokeinoja, kuten vangitsemista, tehostettua matkustuskieltoa ja matkustuskieltoa. Ryöstörikokset tutkitaan tehokkaasti ja laadukkaasti. Samalla pyritään siihen, että epäilty menettää ryöstöillä saamansa rikoshyödyn. Suurin osa nuorista ryöstörikosten tekijöistä keskeyttääkin ryöstörikollisuuden, kun tekijöihin aletaan kohdistamaan riittävän tehokkaita toimenpiteitä.

– Poliisi on viimeinen taho, jonka keinoilla puututaan rikolliseen käyttäytymiseen. Muiden ennalta estävien viranomaisten keinot ovat ensisijaisia alaikäisten rikollisen elämäntavan katkaisemisessa. Nuoren tilannetta arvioidaan kokonaisuutena ja ryöstöstä epäillyn nuoren tilannetta arvioitaessa usein hyödynnetään sekä poliisin että sosiaaliviranomaisen toimivaltuuksia.  Yhteistyöllä pyritään löytämään ratkaisu, jolla nuori saadaan lopettamaan rikosten tekeminen. Kaikkien tahojen etuna on, että nuoresta saataisiin yhteiskuntakelpoinen aikuinen, summaa Aukio.

Ennalta estävässä työssä pyritään tavoittamaan nuoret mahdollisimman varhain

Ennalta estävässä työssä poliisi pyrkii tavoittamaan nuoret mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja puuttumaan nuoren rikoskierteeseen. Tämä on poliisin yksi keskeinen työmenetelmä.

– Kouluissa tehtävä työ ja yhteistyö kouluviranomaisten kanssa on keskiössä. Poliisin läsnäolo kouluissa pitää olla jatkossakin osa ennalta estävää työtä. Laillisuuskasvatus ja aktiivinen puuttuminen kouluissa tapahtuviin turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin on tärkeää, kertoo rikoskomisario Asko Sartanen.

Tiedonkulku eri viranomaisten välillä ja moniammatillinen työ korostuu. Pitkällä tähtäimellä Ankkuritapaamiset ovat se tärkeä työmenetelmä, jolla pyritään ohjaamaan nuoria asianmukaisten palvelujen pariin, jotta rikosten tekemisestä ei tulisi elämäntapaa. On myös tapauksia, joissa Ankkurin kautta ei ole saatu vaikuttavuutta, eli nuori on jatkanut rikosten tekemistä.

– Pyrimme näkymään ihmisten arjessa ja suuntaamaan näkyvää valvontaa sinne missä sattuu ja tapahtuu, Sartanen jatkaa.

Paikallisen tason ongelmanratkaisu myös keskeinen työmenetelmä. Tässä tapauksessa poliisi yhdessä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa etsii ratkaisua paikalliseen turvallisuusongelmaan, eli miten tulevia ryöstöjä voitaisiin ennalta estää.

– Isossa kuvassa ennalta estävä työ liittyy syrjäytymisen aiheuttamien seurausten minimoimiseen ja jopa hallintaan. Poliisin ennalta estävässä työssä on pyrittävä vaalimaan poliisiin kohdistuvaa luottamusta. Se rakentuu päivittäisissä kohtaamisissa ja arjessa. Yhteiskunnan on pyrittävä huolehtimaan jollain tavalla myös putoajista, jotta emme menetä rikolliselle tielle seuraavaa sukupolvea, summaa Sartanen.

Notify of
guest
17 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Lallukka

Nuoria suomenkansalaisiako?

Qroquius Kad

Ryöstöjen tekijät ovat suomalaistakin suomalaisempia suomalaisia nimeltään Abdullah, Ahmed, Abdiqadir ja Abubaqir.
He ovat iältään 15-17 -vuotiaita pieniä, pieniä lapsia, joilla on tuuhea parransänki ja täysin kehittyneet viisaudenhampaat.
He eivät missään tapauksessa kuulu mihinkään katujengiin, vaikka sellaisina ryöstönsä tekevätkin.
He ovat aseistautuneet teräasein, joiden käyttökynnys on korkea, vaikka he puukottavatkin uhrejaan jatkuvasti.
Tehokkaana vastatoimenpiteenä on matkustuskielto, jonka rikkomisesta seuraa matkustuskielto, jonka rikkomisesta seuraa matkustuskielto…

Synnove Kraken

Ennen puhuttiin ns. leipäpapeista. Nykyään rinnalle voisi lanseerata termin leipäpoliisi – kenen leipää syöt, sen lauluja laulat.

Onnea Vantaalle !

Tarvitaan pikaisia lakimuutoksia joilla palautetaan poliisien entiset voimankäyttövaltuudet ja mahdollistetaan matalan kynnyksen pidätys pariksi vuorokaudeksi.
Vähemmällä ei valitettavasti enää selvitä.

Se toinen vaihtoehto on odottaa yhteiskunnallista kriisiä. jolloin lopulta todetaan poikkeusolot ja turvaudutaan Valmiuslakiin

Qroquius Kad

Ja mikähän taho niitä lakeja muuttaa ja laatii?
Kannattaisi muistaa se ensi keväänä.

VMP

Näin on saataisiin ne helvetin ryssän”kansallismielisetkin” pois netistä levittämästä venäläistä paskaa..

Moonman

“epäiltyjen kansalaisuus on suurimmassa osassa tapauksista ollut Suomi” -Ärsyttää melkein enemmän tuo polpon ja median epämääräinen asioiden muotoilu ja peittely.

Lauseella hämmennettään tiettyä prosenttia pihalla olevista ihmisistä jotka luulevat että tässä tarkoitetaan suomalaisia. ne käyttäytyvät noin, koska ovat maattomia ja kansattomia nuorukaisia jotka ovat täysin väärässä elinympäristössä.

Alpertti

Suurin osa tapauksista voi olla esim. 51-99 %.

Piikivi

Ennalta estävät keinot? Ne on ..sanonko mistä.. Kyllä se on laitettava kova kovaa vastaan. Mutta tätä ei ymmärretä eikä vissiin halutakaan ymmärtää. Eikö viranomaiset tajua, että tuossa ulkomaalaissakissa on paljon niitä, joilla ei ole mitään tarkoitustakaan tulla yhteiskuntakelpoiseksi!!

Qroquius Kad

Kyllä ymmärtävät, mutta viherkommunistit haluavat tuhota yhteiskuntansa syystä, jota moni ei itsekään ymmärrä.
Niistä muista tämä kaikki on vain hauskaa.

Ipso facto...

Ennen vanhaan puhuttiin juoksuttamisesta, kyseessä oli eräänlainen simputtamisen muoto, jossa henkilö lähetettiin jonkun olemattoman asian perässä ja hän sai sitten palata tyhjin toimin ja häpeissään/harmissaan takaisin. Tässä uutisoinnissa pk-seudun räjähtäneestä nuorisorikollisuudesta on jotain samaa. Ensin kiellettiin jengien olemassa oli, sitten myönnettiin se, nyt sanotaan, ettei varsinaisia jengejä ole vaikkakin ryhmissä on jengiytymisen piirteitä. Ensin puhuttiin nuorista noin yleisellä tasolla, sitten myönnettiin että kyseessä ovat pääasiassa maahanmuuttajataustaiset nuoret. Sitten jengeissä sanottiin olevan sekä että. Nyt Itä-Uudenmaan rikoksia tehtailevat pääasiassa Suomi-taustaiset. HS:ssä uutisoitiin, että Helsingissä rikoksista yli puolet on maahanmuuttajataustaisten tekemiä.

Ipso facto...

Tässä HS:n jutussa taas todetaan, että rikoksia tehtailevat jengit liikkuvat kuntarajojen yli ja pahoinpitelyt ja ryöstöt tapahtuvat tyypillisesti juuri juna-asemien tuntumassa tai liikekeskuksissa (jotka täällä pk-seudulla sijoittuvat yleensä paikallisliikenteen solmukohtiin, juna- ja metroasemien lähelle).

Totuutta muokataan siis ja jokainen voi valita tästä uutisoinnista itselleen sopivan totuuden, niin suvakit kuin me realistitkin.

Suomi-taustaiseksi nykyään kelpaa heti, kun laskeutuu Helsinki-Vantaalle.

Ipso facto...

Ja tässä tämä linkki, tipahti itse kommentista pois.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009218043.html

Alpertti

Vaiheessa yksi sanomme, että mitään ei tapahdu. Vaiheessa kaksi sanomme, että ehkä jotain tapahtuu, mutta meidän ei tule tehdä asialle mitään. Vaiheessa kolme sanomme, ettemme voi tehdä asialle mitään. Vaiheessa neljä sanomme, että ehkäpä olisimme voineet tehdä asialle jotain, mutta nyt on jo liian myöhäistä. Tämä tunnetaan neljän vaiheen strategiana.

Taponen on muuten selittänyt katujengikantansa perusteluita. Eurooppalaisen poliisijärjestön määritelmässä katujengi hallitsee katua. Suomessa yhtään katua ei ole jengin hallinnassa, joten katujengejäkään ei voi olla.

Last edited 4 päivää sitten by Alpertti
Timo Yö

“Alun perin rikoslaissa (39/1889) määrättiin, että jos 7–15-vuotias lapsi oli syyllistynyt rikokseen, vanhempain tahi sen, jonka hoidossa ja valloissa lapsi on, tai toimeenpanevan viranomaisen pitää sitä huoneessa toteensaatavasti kurittaa.[7] Pahoinpitelyä koskevassa luvussa säädettiin, että jos kurittaja on kuritusvaltaansa käyttäessään saattanut kuritetulle ainoastaan vähäisen vamman tai ei vammaa ollenkaan, ei rangaistusta tullut tuomita”

 “Suomessa vanhempien kuritusoikeus poistettiin rikoslaista 1979, ja vuonna 1984 alussa ruumiillinen kuritus kiellettiin kokonaan toisena maana maailmassa.[2] Ruotsissa kuritus kiellettiin jo vuonna 1979, jota ennen sitä ei ollut kielletty
y h d e s s ä k ä ä n maassa.”

Loppu onkin sitten pohjoismaista nykyhistoriaa…

ytdf

Niin kyllä sunkin ois turpaan pitänyt saada niin et tyhmiä kirjoittelisi, sulle olisi pitänyt ns. takoa järkeä päähän koska olet vaan niin tyhmä ja siitä voidaan vain kiittää sun pieksemisesi kieltävää lainsäädäntöä.. . Mutta onneksi suomen rikoslaissa on kohta joka rankaisee sinunkaltaisiasi lastenhakkaajia…

Nih

Kyllä Suomen pääkaupunkiseudun ja ylin valtaa käyttävä poliisjohto spedeilevät urakalla. Pää vain perseeseen ja puhutaan puutaheinää kun käsky on käynyt. Määrärahjoa on lisättävä hallintoon ja sitähän tulee.