Tilastojen mukaan yli 40% suomalaisista ei pysty rahoittamaan 1 000 euron hankintaa suoraan säästöillä. Tapoja äkillisten menojen kuittaamiseen on monia – osa vannoo pikavippien puolesta, kun toiset täyttävät lottorivin joka lauantai.
Suomen taloudellinen tilanne on rehellisesti sanottuna retuperällä. Kansalaisten rahat eivät yksinkertaisesti riitä äkillisten menojen hoitamiseen, vaikka raha-asiat olisi aikaisemmin hoitanut moitteettomasti. Onneksi yksityiset yritykset voivat ojentaa auttavan kätensä.
Pikavipit ja joustoluotot nopeina ratkaisuina
Kaikkein yleisin tapa rahoittaa pienet äkilliset menot on pikavippi. Tai nykyään tuo termi on harhaanjohtava, sillä kyse on kuluttajaluotosta, jonka korkokatto on 15%. Pikavippi on suuruudeltaan yleensä 100–500 euroa ja maksuaika on enintään 3 kuukautta.
Myös muutkin kuluttajille suunnatut lainamuodot ovat suosittuja. Luottokortti lienee melkein jokaisen suomalaisen lompakossa. Netistä haettavat joustoluotot ovat myös nousussa, koska ne tarjoavat joustavuutta arkeen kellonajasta riippumatta.
Pikavippien ja joustoluottojen kanssa pitää kuitenkin olla varpaillaan. Lainat pitää maksaa heti pois, ettei ylivelkaantumista pääse tapahtumaan. Eli uutta lainaa ei saa ottaa, mikäli aikaisempien velkojen poismaksu on vielä vaiheessa.
Säästöt ja sijoitukset: suomalaisella on keskimäärin 25 000 euroa käyttötilillään
Pikavippejä parempi tapa hoitaa äkilliset menot olisi tilisäästöt. Ilta-Sanomat teki kyselyn suomalaisten säästöistä, niin melkein 2 000 vastaajan otannalla keskimääräiseksi säästöksi saatiin 25 000 euroa. Tuo summa on ei kuitenkaan kerro koko totuutta.
Samaan aikaan mediaani on vain 200 euron tietämillä. Tuo on isossa kuvassa se, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Lukema selittääkin sitä, miksi 41% suomalaisista ei pysty maksamaan 1 000 euron äkillistä laskua ilman ulkopuolista apua.
Tilastojen mukaan köyhyys- ja syrjäytymisriski koskettaa yli 900 000 suomalaista. Tuo on aivan uskomattoman paljon – Suomihan on hyvinvointivaltio? Lukema tulee varmasti kasvamaan lähivuosina ja miljoonan rajapyykki menee valitettavasti rikki.
Yrityslainat yrittäjien turvana arjen yllättävissä menoissa
Köyhyydestä päästään aasinsiltana yrittäjyyteen Suomessa. Noin puolet suomalaisista yksinyrittäjistä tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Siltikin yrittäjien asemaa yritetään päättäjien toimesta heikentää vuosi toisensa jälkeen. Esimerkiksi ylikalliita YEL-maksuja perittiin köyhiltä yrittäjiltä 1,2 miljardin euron edestä.
Tämän takia monelle yrittäjälle nousee vaihtoehdoksi paras yrityslaina, joka antaa riittävät valmiudet liiketoiminnan harjoittamiseen. Ilman vakuuksia yrityslainaa voi saada jopa 250 000 euroa ja vakuuksien kanssa miljoonia euroja.
Lisäksi yrittäjän luottokortti on tapa rahoittaa yrityksen äkilliset menot. Suomessa on yli 300 000 yrittäjää, joten puhutaan valtavasta ryhmästä näinkin pienessä maassa. On täysin absurdia, että yrittäjyyteen ei tueta valtion toimesta, koska Suomen 146 000 työtöntä työnhakijaa ei edes halua kokeilla yksinyrittäjyyttä.
Muut vaihtoehdot – vieläkö suomalaiset uskovat vakaasti lottovoittoon?
Viimeisenä on pakko nostaa esille kotikutoisen Veikkauksen lottopelit, jotka ovat vielä tänäkin päivänä äärimmäisen suosittuja. Tilastojen mukaan Suomessa on yli 3 500 lottovoittajaa, mikä saa kansalaiset laittamaan vähäisetkin rahansa lottoriviin.
Ei lottoamista tai muitakaan Veikkaus-pelejä voi suositella. Tilastollisesti 7% pelaajista tuo puolet Veikkauksen tuloksesta. Tuo 7% koostuu pienituloisista peliongelmaisista, joiden rahat menevät Sarekosken ja muiden pukumiesten taskuihin.
Tuliko postilaatikosta yllättävä 1 000 euron lasku? Ensimmäisenä kannattaa pyytää laskun pilkkomista osiin ja pyytää lisää maksuaikaa. Jos se ei onnistu, niin pikavippi, luottokortti tai yrityslaina voivat olla vaihtoehtoja – mikäli säästöjä ei ole lainkaan tilillä.
Lottoamista ja muita uhkapelejä ei kannata edes kokeilla pienituloisena. Rahat kannattaa laittaa mieluummin vaikkapa säästötilille.
Köyhää sakkia, ei ole Andyn kaltaisia… (Mull on 20 donaa fikkassa)
Se oli 30 donaa. Ei Andy ollut silloin köyhä.
Ja markka-aikaa. Sillä oli se massi taskussa kun se oli menossa ostamaan uutta kitaraa.
Parhaiten ja nopeiten suomalaisten talous paranisi ja tileille tulisi rahaa kun maahanmuuttajien sosiaalituet muutettaisiin vastikkeellisiksi ja myös takautuvasti koskien heitä kaikkia. Valuminen muihin maihin alkaisi heti eikä kukaan läpsyttelisi toiselta puolen maailmaan ”vainoa” ja ikäviä töitä. Leikattavaa on loputtomasti.
Yritystoiminnassa on ihan sama kuin kaikessa taloudenhoidossa että kulut pitää saada alas muuten ei jää mitään jaettavaa.
Perussyy kaikkeen paskamaiseen kehitykseen on ”monikultturisointi” eli kikkurointi ja siitä johtuvat kulut jotka ovat kuin rautapallo talouden jalassa, eikä tämä tilanne tule koskaan muuttumaan, aina vain” ensivuonna” talous kasvaa, muttei kasva muut kuin kansantalouden tappiot kikkuroinnin johdossa, siis velkaantuminen.
Talous ei oikene ennen kuin n-sanat, pikipäät ja ählyt on häädetty maasta. eli ei siis koskaan
Avoimesti myönnän, takaan ja alleviivaan että jos en olisi aikoinaan alkanut sijoittamaan virtuaalivaluuttaan eläisin nyt kadulla pukaten varastamaani ostoskärryä ja kaikki omaisuus siinä kärryssä.
Tuurilla oli tietysti tekemistä asian kanssa ja ajoitus osui nappiin.
Nyt tänä päivänä, olen aika kokenut tuon alan kanssa mutta se vaatii myös aika paljon ei riitä nippelitieto ja pieni kieroilu on must että verottaja jää nuolemaan näppejään.
Hyvin pyyhkii, suomen kansa panee viimeisen toivonsa lottovoittoon. Joku onnellinen saa sieltä hyvän toimeentulotuen ja pystyy viimeinkin elämään kitumatta normaalisti.
Rahaa pitäisi suomalaisella olla hätätapauksia varten vähintään ainakin kolmen kuukauden nettotulojen verran ja uskon kyllä vilpittömästi joka suomalaiselta tuollaisen summan löytyvän. Jos nettoat 100 euroa kuussa, tekee se 300 euroa.
Luonnollisesti syömisestä ja sosiaalisesta elämästä ei tule lasta eikä paskaa, mutta se kouluttaa kantasuomalaisen oppimaan oman paikkansa maan sisäisessä hierarkiassa.
Vain pari kolme sukupolvea, olet ehdollistettu laukun kantajaksi tai lainsuojattomaksi.