Polkaisin viikonloppuna ex-temporena 74 kilometrin päivälenkin polkupyörällä. Muutama tunti siinä meni ja loppuvaiheessa alkoi jo hieman hyytymään, tosin mitään ongelmia ei ollut koko matkan aikana.
Matka alkoi Botkyrkan Tumbasta, Södertäljeen, sieltä Mörkön saareen, lossilla mantereelle ja takaisin Tumbaan. Matkaa kertyi 74 km ja aikaa kului 5 h 38 m. Ei mikään pika-aika, mutta kannattaa huomata se, että ajelin hissukseen maisemia katsellen. Pyörä oli matkapyörä, jossa ajoasento on pysty. Kunnon katupyörällä aikaa ei kuluisi lähellekään tuota. Lisäksi pidin pari ruoka-taukoa ja lossiakin joutui odottelemaan hetken.
Koko reissu oli vähän kuin ex-tempore, tyyliin katsotaan jaksaako äijä. Sen verran on peruskuntoa, että hyvin jaksoi, vaikka jalat olivat pari päivää tuon jälkeen vähän hellinä. Seuraavaksi ajattelin kokeilla ennen juhannusta 148 km reittiä. Näillä spekseillä luulisin, että ainakin yhden sätkivän pakkopalautettavan saisin kannettua lentokoneeseen.
Hienoa Pate. Pidetään peukkuja että kunto nousee ja heität muutaman haittamatun hevonkuuseen
Noin 300 km tuli poljettua silloisella 3 vaihteisella Tunturi pyörällä treelta Etelä-Pohjanmaalle. Silloin olinkin elämäni kunnossa intin jälkeen. Lisäksi houkuttemina oli kaunis maalaistyttö, joka lupasi kaikkea ihanaa. Oli kyllä hieno juhannus.
Niin silloinhan oli Virroilla festarit. Tuli siellä poljettua, muutakin kuin tunturia. Puhelnkoppia oli silloin. Ja lupausta ladossa keskellä peltoa tapahtuvaa ihanuutta. Ja eikun polkemaan sitä luvattua toista polkemista. Olihan se ikimuistoista. Lehmän paska haisi ja muut kesän tuoksut. Kyllä siinä kelpasi ” polkea ” .
Varmasti menisi sätkiviä vaikka kummassakin kainalossa.
Mutta kun lähdet sille pidemmälle lenkille niin muista vanha taikajuoma: ruokasooda !!
Ei mene jalat hapoille. Ja jos oikein haluat pelata varman päälle niin litraa kohti yksi teelusikallinen ruokasuolaa ja neljännes teelusikallinen ruokasoodaan. Sooda kirvelee silmissä mutta estää hapottamisen. Toimii.
…mutta senhän varmaan jo tiesitkin…
Toinen joka laajentaa valtioita on punajuurimehu. Sitä voi puristaa suoraan itse, mutta se maistuu aika kamalalta. Tai sitten voi ostaa vaikka maitohapolla käytettyä. Pari desiä päivässä viikon ajan ja pari tuntia ennen suoritusta 4dl. Ei hengästy, voimaa ja kestävyyttä piisaa.
Sattumalta just eilen luin tuosta suolasta, soodasta punajuuresta. Pitää kokeilla.
Tuli vielä mieleeni että kun lähdet sille pidemmälle lenkille niin pidä juomatahtina sellaista 0.5 litraa/tunti. Ja jos oikein on kuuma päivä ja hikeä pukkaa niin litra/tunti. Tuntuu välillä vastemieliseltä juoda mutta se maksaa korkoa lenkin jälkeen. Kotona saattaa janottaa tolkuttomasti ja tunnu että koko ajan on jano.
Ja sitten on vanha kikka suorituksen jälkeen: juodaan lasillinen jossa puolet on greippimehua ja puolet vichyä. Mahalaukun hapot kun tahtovat mennä sekaisin ja siitä tulee sellainen kuvottava/oksettava olo. Niin tuo rahoittaa mahahapot ja se huono olo menee pois. Samoin, sen jälkeen juotu neste imeytyy ja jano poistuu.
Mutta ei muuta kuin rauhassa polkemaan. Pyöräily on laji jossa ihan varmasti häviää itselleen jos aloittaa liian kovaa.
Parahin veli P.T.Kangas, te olette masokistinen itsensäkieltäjä.
Itse sain tarpeekseni munamankelista suorittaessani maanpuolustusvelvollisuuttani ylipäällikkö Koiviston aikaan Lapin Jääkäripataljoonassa, enkä ole sen koommin teräskonilla ratsastanut.
Enkä halua.
Hyvä suoritus vanhalta miehetä:) Oon itekki juossut joskus nuorena poikana pari maratonia. En todellakaan minään extemporena, vaan jouduin treenaamaan niihin kuukausi kaupalla. Ajat oli muistaakseni 4.45 ja 4.30 Vikassa maratonissa varmaan 80-uotias papparainen tuli mun kans maaliin samoihin aikoihin. 42 kilsaa on aika kova suoritus 80-vuotiaalta papparaiselta, sillä valtaosa 20-kymppisistäkään ei siihe kykene.
Oon itsekin haaveillut tuota maratoonia aiemmin, mutta se on aina jäänyt.
20-kymppiset eli 200-vuotiaat ovat juoksunsa juosseet ajat sitten.
Saattoi olla vähennyslasku, eli kymmenvuotiaat.
Onko älkää ryypätkö itteänne hengiltä muuttunut muotoon älkää pyöräilkä itteänne hengiltä:)?
Päissään ei kyllä menis edes kymppiä pyörällä.
Harrastin samanlaista maakuntapyöräilyä joskus liki 20 vuotta sitten. Pisin lenkki kesti yhdeksän päivää. Opin riittävän nesteytyksen ja magnesiumin tarpeellisuuden.
Mulla oli teltta, makuupussi ja ilmapatja tarakalla.
Mielestäni ajan laskeminen noilla reissuilla on turhaa. Nauttii vaan raittiista ilmasta ja varoo autoja. Näkyy sielläkin olevan vaihtelevia piennarkaistoja – kymmenestä sentistä kahteen metriin.
Liiku ja koe – älä urheile!
Hyvää ähellystä ! hanuri kuin ois ruotsissa käyny, pitkän pyörä ajelun jälkeen..
Kyllä moottoripyörä on mukavampi ja nopeampi kulkuneuvo kesällä. Ajoin sillä 60km lenkin, meni vain alle tunti. Näkynyt monesti myös todella nätti BMW:llä ajava, mustahiuksinen nuori nainen tuossa keskustassa.
Trollhättanin ghetossa palaa sekä taloja että autoja eri paikoissa.
VMA on lähetetty radiossa ja TVssä. Jengejä epäillään.
Hyvinä päivinä kesäsin poljen n. 70 km joka päivä. 45 km;n matkaan menee se pari tuntia.Viime kesänä kertyi kilometrejä 6500 ja ”normaalin” kesän matkat yleensä 6000-7000. Pyöräily on oikeastaan ainut mitä nykyään pystyy harrastelemaan jos haluaa pitkäkestoista liikuntaa, juokseminen on jäänyt koska kroppa ei enää kestä sitä, ikää kun alkaa jo olla. Talvella kun painoa kertyy hieman, se lähtee kuukaudessa parissa pois pyöräilyllä.