En ole käynyt vuosikausiin Skärholmenin lähiössä ja Skärholmenin ostelukeskuksessa. Kun kävin tänään tsekkaamassa autopalon jälkitunnelmia, niin mukaan kyytipojaksi sai ällistyksen. Miten paljon siellä olikin uusruotsalaisia ja esimerkiksi arabikauppoja.
Skärholmen on Tukholman eteläpuolella sijaitseva iso asumalähiö. Alueen keskipiste on Skärholmen-ostoskeskus (vrt. esim Itis, Sello tms). Ostoskeskuksessa on paljon kauppoja, ja sitten torin ympärillä on varsinaisesti se monikulttuurisuuskuhina. Satoja kehitysmaista tulleita ihmisiä vietti lämmintä lauantaipäivää torilla. Istuin puolisen tuntia penkillä tupakkaa poltellen ja sinä aikana silmäni havaitsivat vain yksittäisiä henkilöitä, joita pystyi varmasti sanomaan ruotsalaisiksi.
Muuten porukka oli afrikaanoja, arabiaanoja ja muita kehitysmaista tulleita henkilöitä. Enemmistöllä naisista oli huivit päässä. Ihmiset puhuivat monia eri vieraita kieliä ja korvani saivat kuultavaksi vain muutaman ihmisen puhumaa oikeaa ruotsia. Jos ruotsia kuuli, niin se oli uusruotsalaisten murtamaa ruotsia, uusruotsia eli blattesvenskaa.
Mielenkiintoista oli myös havaita, että alueella oli kymmeniä kauppoja ja kioskeja, joiden kylteissä tai mainoksissa ei ollut ruotsalaista tekstiä. Monien kauppojen ulkomainokset ja standit olivat arabiaksi tai kirjoitettu jollain muulla käsittämättömällä kielellä.
Tunnelma kaiken kaikkiaan oli kuin etelämaalaisessa basaarissa. Tietenkin iso määrä ihmisiä aiheuttaa ääntä, mutta Skärholmenissa olin havaitsevinani erityisen älämölön tason.
En viitsinyt kuvat aluetta näkyvästi, sillä kehitysmaiden ihmisillä on tapana kilahtaa kun näkevät jonkun kuvaavan. Tämä on sikäli harmi, että tuolta paikanpäältä saisi erinomaista autenttista kuvaa siitä, millaiselta maailma näyttää, kun 95 % ihmisistä on kehitysmaista tulleita tulijoita.
