Rekisteriin mars 

Suuri nollaus on jo käynnissä, senhän me kaikki valveutuneet kansalaiset ja tiedon valtaväylien asfalttisoturit tiedämme. Uusimpana käänteenä eliitin naamiohuvien kavalkadissa on niin sanottu positiivinen luottorekisteri. Isoveli valvoo kuin vuonna 1984 konsanaan ja verkko kiristyy. Rekisteriä kaavaillaan astuvaksi voimaan pian, jo 2024. Sosiaalikrediitit ja ihmisarvon pisteyttäminen saattavat olla siis pian arkipäivää pohjoisessa lintukodossammekin.

Kuka hyötyy?

Maksuhäiriömerkinnät ja luottotietojen puuttuminen ovat vanhaa huttua. Uudessa järjestelmässä luotonantajat tulevat näkemään jopa reaaliaikaisesti sekä hakijan velat, että tulos. Suuren rapakon tuolla puolen, maailmanpoliisin valtakunnassa niin sanottu credit score on jo tuttu konsepti. Jostain kierosta syystä järjestelmä toimii niin, että mitä enemmän luottokortteja ja nostettua (toki myös maksettua) lainaa tavan ihmisrievulta löytyy, sitä korkeammat pisteet. Kotimaahamme kaavaillun positiivisen luottorekisterin perusteella pankit sun muut rahoituslaitokset viilaavat luottonsa ehtoja – mitä matalammat pisteet, sitä korkeammat korot ja niin edelleen. Tai ehkä lainaa ei myönnetä lainkaan, vaikka perinteiset luottotiedot kunnossa olisivatkin.

Tämän vuosituhannen lainapalvelut, kuten https://rahoitu.fi/, ovat nousseet kilpailemaan perinteisten pankkien rinnalle. Internet on mahdollistanut monta jännää asiaa globaalilla tasolla, kuten vakuudettomien lainojen tarjoamisen nopeasti ja kätevästi kotisohvalle. Nämäkin palvelut ovat joutuneet arvioimaan hakijan maksukykyä ilmoitusluontoisesti. Lainaa hakiessa on tavallista vaatia hakijaa selvittämään niin tulonsa, menonsa, kuin jo päälle painavat lainansakin. Usein myös tositteiden ja tilikirjojen on syytä vilahtaa, jos mielii että luotto kirstuun kilahtaa.

Uuden systeemin myötä rahoittajien työ helpottuu huomattavasti. Kun ei tarvitse odotella tilinpäätöksiä ja käyttää resursseja niiden tarkistamiseen, homma pyörii rasvatummin. On selvää, että käytännön säästöt ja tietenkin luottotappioiden väheneminen ovat plussaa lainoja myöntäville osapuolille. Saapa nähdä, josko nämä säästöt heijastelisivat itse lainoihin ja niiden kuluihin – seuraako säästö myös hattu kourassa herrain pakeille astelevalle kansalaiselle? Ehkä, ehkä ei. Toki rekisterin olemassaoloa mallaillaan palkansaajallekin hyödylliseksi systeemiksi; muun muassa velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja, Juha A. Pantzar on hankkeesta mielissään. Hänen argumenttinsa on, että kun ihminen näkee niin suoraselkäisyytensä kuin töppäilynsäkin raakasti yhdestä paikasta, on hän opiksi ottava. Tietynlainen talouden omakanta, terveyspalvelua mukaillen.

Rajanveto

No joo, myönnetään, kai siinä voi olla puolensa. Nuukasti elänyt ja asiansa kunnialla hoitanut kansalainen palkitaan edullisemmilla lainoilla ja kaidan polun huithapeleita rekisteri taas voi estää velkaantumasta entistä pahemmin. Onhan siinä tietynlaista anubismaista oikeudenmukaisuutta, ei muuta kuin talouden sydän vaakakuppiin vaan. Mutta toisaalta, millä hinnalla? Vanhaa argumenttia voidaan käyttää tässäkin: jos sinulla ei ole mitään salattavaa, miksi salata mitään? Päällisin puolin saattaa kuulostaa järkevältä, mutta jos globaalia tietoyhteiskuntaa ja alati hupenevaa yksityisyyttä ajattelee laajemmasta perspektiivistä, alkaa kovapäisimpääkin huimata. Mihin vedetään raja, mitä tietoja on syytä kirjata ja minne? Kenellä on pääsy tietoihin? Ja vieläkin tärkeämpi huomio: mikä tahansa järjestelmä on murrettavissa. Mieleen tulee tuoreessa muistissa oleva Vastaamon tietovuoto. Ei muuta kuin ans kattoo kuinka maailma tulevaisuudessa makaa ja minkälaiset tuulet puhaltavat vuonna 2024.

Subscribe
Notify of
guest
8 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Luksusansa

Ei tarvitse kuin katsoa ohjelmaa ”Lyxfällan” tajutakseen miten moni nuori tuhoaa elämänsä pikalainojen kanssa.

Jouduttuaan kruununvoudin rekisteriin joutuvat sitten myymään irtaimistonsa pilkkahintaan voidakseen aloittaa velanlyhennyksen. Auto lähtee ensimmäisenä. Pahimmassa tapauksessa menee asuntokin alta.

500.000kr velkaa nuorella ihmisellä ei ole harvinaista, rahat ovat menneet nettipeleihin, cocacolaan (yksikin suomalainen pelasi ja joi 5 litraa päivässä), hampurilaisiin, lomamatkoihin, meikkiin, vaatteisiin, elektroniikaan).

Veli Velka

Ruotsissa on negatiivista jos haet useita luottokortteja ja sinusta kysellään luottotietoja. On firmoja kuten ”Zmarta” jotka tutkivat luottomarkkinat puolestasi niin että selviät vain yhdellä luottotietokyselyllä (koska ne ikäänkuin pilaavat maineesi). Näin Ruotsissa.

Moonman

Henkilön arvo perustuu siihen kuinka paljon hänellä on velkaa. Kuten valtiot, myös yksityishenkilöt pitää saada ottamaan mahdollisimman paljon lainaa, jotta korkoja maksellaan hautaan asti. Kun käteinen kielletään, niin kaikista maksutapahtumista jää tietojälki ja jos henkilöllä on esimerkiksi vääriä poliittisia mielipiteitä, niin tili suljetaan palveluntarjoajan ”arvojen vastaisena”. Jossain jotkut hierovat käsiään

Tuumailija

Periaatteessa suomessa on ollut tuollaienn järjestelmä jo vuosikymmeniä. Sosiaalitoimen mielestä laina/velka on saavutettu etuus opiskelijoille. Jos et ota opintolainaa, et saa esim. asumistukea, toimeentulotukea. Jos käyt opiskelun ohella töissä, niin rajat on vedetty niin alas, ettei ole mahdollista tienata täyttä määrää tai sen on oltava naurettavan matala, josta kuitenkin otetaan taas osa huomioon tukia laskettaessa. Toisin sanoen, opiskelu ja sen kustantaminen ilman velkaa on tehty mahdottomaksi.
Missä se ilmainen koulutus taas olikaan?

Hyvin pärjää

Ööö… Opiskeluaikana opiskellaa. Ei silloin ryypätä tai vietetä huoletonta elämää. Itse kävin insinööriksi kolmessa vuodessa (kesätkin opiskeltin). Lainaa otin maksimimäärän mutta opintorahan ohella lainasta ei kulunut edes puolua.

Opiskelun päätteeksi työlämän ja kun ensimmäinen palkka tuli, niin maksoin puolet opintolainasta pois vaikkei olisi tarvinnut. Ja kolmannen palkan jälkeen oli kaikki lainat maksettu pois.

Minusta koulutus oli hyvinkin kohtuhintaista jos sitä vertaa ulkomaiden taksoihin. Nykynuoret on vain laiskoja opiskelijoita. Oppilaitoksissa tapetaan aikaa.

Qroquius Kad

Eipä sillä valmistumisella liene niin kiire, kun se tarjoaa usealle vain siirtymistä oppilaitoksesta työttömyyskortistoon.

Tuumailija

Tarkoitinko jotain muuta, en löydä tuota ryypiskely ja huolettomuuskohtaa kirjoituksestani.
Kyllä, silloin opiskellaan, mutta kaikille ei riitä opiskelija-asuntoja (osaan asutettu matuloisia), ei ole vanhempia kustantamassa kuluja. Opiskelun jälkeinen työllistyminen (alasta riippuen) ei ole myöskään kiveen hakattu tai palkka välttämättä ensiröörin palkka, vaan huomattavasti vaatimattomampi.
Akateemiset alat sitten ovat oma viitteensä, nehän eivät valmista juuri mihinkään, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Edelleenkään velka ei ole saavutettu etuus, ei ole mukavaa aloittaa työelämää ja ensimmäisenä alkaa lyhennellä pankille opintolainoja, etenkään jos ei ole useiden tuhansien kk tuloja, päälle vielä tavalliset elämisen kulut vessapaperista lähtien.

varautukaa ihmiset

Onneksi en tarvitse yhteiskunnalta juuri mitään. Sairaanhoitokin saa olla vähän sitä sun tätä kun itsellä on hyvä arsenaali ja ymmärrrys eri taudeista. On talot ja autot ja energiaa riittää pariksi vuodeksi jos vaikka nyt kaikki energiahanat lyötäisiin kiinni.

Toista se on ihmisillä jotka ovat antaneet rahansa saadakseen papaerinpaloja:osakkeita. Eivätkä ole saaneet edes niitä. Nekin on jossain pankin lokeroissa. Tai ovat reissailleet ja amtkustelleet niin ettei käteistä ole edes kymppitonnia. Siitä on paha rykästä jos Otto-matit menee kiinni ja muoviraha lakkaa vinkumasta.