Konsoleilla ja tietokoneilla ahkerasti pelaavat ovat tutustuneet viime aikoina pilvipelaamiseen. Se on nettipohjaista pelaamista, jossa videopelin tiedostot striimataan puhelimelle tai tietokoneelle netin palvelimilta eikä erillisen CD-levyn tai ladattavan tiedoston kautta.

Suuriin pilvipalveluihin tallennettuja pelejä on jo satoja. Kyseessä ovat melkeinpä pelaamisen Netflix-palvelut, joihin vaaditaan tilin luomista ja sen jäsenenä voidaan pelata palvelun pelejä kuukausimaksulla. Kuuluisia näistä ovat esimerkiksi Game Pass, Stadia, Ubisoft, Steam, Epic Game Store ja GeForce NOW.

Tapaus: Cyberpunk 2077

Pilvipelaamisen suosio on jo muodostunut joillekin ainoaksi tavaksi pelata, johon pelivalmistajat ovat tuoneet myös omaa väriänsä. Esimerkiksi vuonna 2020 julkaistu Cyberpunk 2077 oli vuoden odotetuimpia julkaisuja ja moni pelaaja halusi olla kokeilemassa sitä ensimmäisten joukossa .

Kuitenkin ensijulkaisun aikoihin huomattiin, että pelin matalatasoiset tietokone- ja konsoliversiot eivät olleet vielä täysin optimoituja. Koska parempilaatuista tietokoneversiota ei ollut saatavilla, pelaajat siirtyivät kokeilemaan sitä esimerkiksi GeForce NOW- ja Stadia-palveluihin.

Niiden käyttökokemukset osoittautuivat paremmiksi ja samalla kummankin palvelun käyttäjämäärät näkivät merkittävän nousun. Se oli yksi käännekohdista, joka tulisi merkitsemään palveluiden vakiintumisen pelaajien keskuudessa.

Saatavilla yhä useammalla alustalla

Pilvipalvelut ovat olleet suurelta osin saatavilla vain tietokoneella, konsoleilla tai Android-puhelimilla pelaaville, mutta se on muuttunut. Suuri pelialan yritys XBox lisäsi sen Game Pass -pilvipalvelun omiin konsoleihinsa, joka on mahdollistanut aivan uudenlaisen pelikokemuksen.

Samalla Googlella ja Applella on ollut ristiriitaisia tunteita pilvipelien saatavuudesta niiden sovelluskaupoista. Pahiten siitä kärsi esimerkiksi Fortnite, jota pystyttiin pelaamaan erillisen .apk-tiedoston kautta Androidilla, mutta iOS-käyttöjärjestelmille ei löydetty vaihtoehtoista pelitapaa.

Yhä useampi mobiilialusta on kuitenkin tähän mennessä ulkoistanut pilvipalvelujaan Platform as a Service -toimintona ja tullut mukaan pilvipelaamisen markkinoille. Applen ongelma on ratkaistu Safarin kautta ladattavilla sovelluksilla. Seuraava askel tulee olemaan televisiot.

Aasialaiset valmistajat mukana pelissä

Eteläkorealaiset teknologiavalmistajat LG ja Samsung ovat jo lisänneet joihinkin älytelevisiomalleihinsa pilvipelipalveluita valmiiksi. Pelaaja löytää niiden valikosta suoraan esimerkiksi GeForce Now:n, Stadian ja Utomikin.

Kiinalainen viihdejätti Tencent on julkaissut vuonna 2020 oman pilvipelialustansa nimeltä START. Se tekee yhteistyötä kiinalaisen televisiovalmistaja TCL:n kanssa, jotta sen alusta voitaisiin myös saada tehokkaammin saatavaksi suuremmille näytöille.

Tätä ennen televisioissa on voitu jo pelata useiden pilvipalvelujen kautta. Niistä vanhin, Bluestacks X, on ollut saatavilla koko trendin alkuajoista lähtien. Muita palveluja ovat esimerkiksi Blacknut, GameStream ja lähiaikoina Samsung-televisioihin liitettävä sveitsiläinen Sunrise.

Suurempi pelivalikoima ja laitevaihtoehto vakiinnuttavat pilvipelaamisen

Pilvipelaamisen alkua pidettiin nihkeänä ja jopa suurena hypetyksenä. Pelaajien ei odotettu innostuvan vähäisestä pelimäärästä tai vain rajallisesta laitevalikoimasta sekä pelien ostoon liittyy myös symbolinen omistamisen tunne, mitä ei voitu digitaalisessa ympäristössa saada.

Kuitenkin Cyberpunk 2077:n tapaisten pelien kohdalla on onnistuttu menestyksekkäästi todistamaan, että pilvipelaaminen on varteen otettava vaihtoehto ihan jokaiselle. Vaihtoehtojen määrä on noussut satoihin ja jokainen niistä striimataan korkealaatuisina.

Esimerkiksi FIFA- ja F1-peleistään tunnettu EA tuottaa pelejä pilvipalveluihin. Pientä kuukausimaksua vastaan pelaaja saa käyttöönsä huomattavasti suuremman pelikirjaston kuin pystyisi ostamaan kaupasta.

Suomalaiset pilvipelaamisen tärkeä kohdeyleisö

Pitkistä ja pimeistä talvista kärsivät suomalaiset ovat tottuneet viettämään aikaa sisätiloissa ja samalla kehittämään teknologiaosaamistaan sekä pelaamaan, josta on muodostunut suosituin tapa viettää vapaa-aikaa. Euroopan markkinoille suuntautuneet pilvipalvelut ovat ensimmäisenä siirtäneet katseensa kohti pohjoista.

Tällä tavoin Suomi pystyy olemaan pilvipelaamisen uusien innovaatioiden ja kehityssuuntien ensimmäisten kokeilijoiden joukossa. Pilvipalveluista voidaan tällä tavoin ehdottomasti odottaa muodostuvan pelialalla yhtä suosittuja kuin Netflix on elokuva- ja televisiosarjojen osalta.

Ahkerasti pelaavat ja monta muuta maata vauraammat suomalaiset ovat valmiita panostamaan myös rahallisesti kaikenlaiseen pelaamiseen sekä hyvin monella on jokin konsoli tai tietokone, tai vähintäänkin puhelin ja televisio.