Valtakunnamediat kertoivat viikolla, että Suomessa työskentelevät Wolt-kuskit ovat koulutetumpia kuin kantasuomalaiset. Olisitko voinut kuvitella, että asia ei sittenkään ehkä ole näin?

Valtakunnamediat ilmoittivat, että ”peräti 43 prosentilla Woltin läheteistä Suomessa on korkeakoulututkinto suoritettuna. He ovat siis keskimäärin koulutetumpia kuin suomalaiset keskimäärin, sillä Tilastokeskuksen mukaan Suomen aikuisväestöstä vain 34 prosentilla on korkeakoulututkinto.”

Kritiikkiä

Luvut koostuvat seuraavasti:

• 43 % on suorittanut korkeakoulututkinnon (18 % AMK + 25 % yliopisto).

• 21 % on ilmoittanut keskeneräisistä korkeakouluopinnoista.

• Yhteensä noin 64 % on suorittanut korkeakoulututkinnon tai opiskelee korkeakoulussa.

Raportin oikea nimi on Vilkkuva keltainen – rakentamassa alustatyön visiota Suomeen vuodelle 2040. Ensimmäinen kritiikki on se, että raportti ilmoittaa luvun perustuvan Copenhagen Economicsin alustayritykselle tekemään kyselyyn, johon vastasi Suomessa 1 812 henkilöä.

Raportin kuvion yhteydessä ei kuitenkaan osoiteta, että kyselyyn vastanneiden koulutusjakauma vastaisi kaikkien Suomessa toimivien Wolt-lähettien jakaumaa.

Toinen ongelma on vertailu. Raportissa verrataan lähettien 43 prosentin korkeakoulutusosuutta koko Suomen 15 vuotta täyttäneen väestön 34 prosentin osuuteen. Vertailu ei huomioi esimerkiksi ikärakenteen eroja.

Kolmas seikka on, että raportissa käytetään sanamuotoa kantasuomalaiset, vaikka esitetty 34 prosentin vertailuluku koskee koko Suomen 15 vuotta täyttänyttä väestöä, ei erikseen kantasuomalaisia.

Tämä on selvä käsitteellinen epätarkkuus raportin johtopäätöksessä.

Raportti itse myöntää tiedon puutteet. Raportin sivulla 3 todetaan suoraan:

”Teksti ei ole tieteellinen selvitys, vaan tiivis koonti siitä, mitä alustatyön tulevaisuutta pohtivan pöydän ympärillä sanottiin.”

Raportin tekijät siis itsekin tunnistavat, ettei nykyinen tietopohja riitä kaikkien alustatyötä koskevien johtopäätösten tekemiseen.

43 prosentin luku on todella raportissa, mutta sen perusteella tehty yleistys on vahvempi kuin mitä raportissa esitetyt tiedot yksin todistavat. Eikä se yksin todista, että kaikki Suomessa toimivat Wolt-lähetit olisivat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin vertailukelpoinen suomalainen väestö.

Koulutustaso Nepalissa ja Intiassa

Jokainen näkee, että Wolt-kuskeista suurin osa on pajeetteja, eli Intia-Bangladesh-Nepal-Pakistan-osastoa. Raportti ei kuitenkaan osoita, kuinka suuri osa vastaajista on suorittanut tutkintonsa esimerkiksi Intiassa tai Nepalissa. Jos on, niin voidaanko Nepalissa tai Pakistanissa saatua ”korkeakoulututkintoa” edes millään tavalla verrata suomalaisiin koulutuksiin.

Tässä tulee mieleen sama asia kun takavuosina Ruotsissa ilakoitiin Irakista tulevista sähkömiehistä. ”Nyt saadaan ammattiasentajia.” Sitten selvisi, että kyse ei ollut mistään oikeista asentajista. Kyse oli enemmänkin bisnesmiehistä. Kun irakilaisessa suurkaupungissa tuli sähkökatko, niin ”sähköasentaja” ajoi pakettiautolla rikkaiden alueelle, laittoi auton perällä olleen aggregaatin käyntiin ja myi sähköä.

Siksi joku pajeetin oma ilmoitus ei ole mikään tae korkeakoulututkinnosta. Tai jos onkin suoritettu tutkinto, niin se ei kerro mitään, jos koulutuksella ei ole Suomessa mitään käyttöä. Tutkintojen luokitteluperusteet ovat olennaisia, jos niiden avulla vertaillaan eri väestöryhmien koulutustasoa.

 

Kuka tahansa voi selata raporttia: Alustatyo-tutkimus-20-10.