“Sotilasarvosta riippumatta sodan aikana osoitetun erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien palkitsemiseksi”.
Tämän kansainvälisesti ainutlaatuisen kunniamerkin saajasta käytetään nimitystä Mannerheim-ristin ritari. Askaisten Ritaripuisto on perustettu näiden ritarien kunniaksi ja muistoa vaalimaan.
Samalla se on myös arvostuksenosoitus koko veteraanisukupolvelle, heidän saavutuksilleen siinä ajassa ja hengessä jota he edustavat. Tänä itsenäisyyspäivänä olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, että kaikki Mannerheim-ristin ritarit ovat jo poistuneet keskuudestamme, viimeisenä heistä Tuomas Gerdt, ritari nro 95, vajaa kuukausi sitten,1.11.2020.
Yli kahdeksankymmentä vuotta sitten maamme joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Talvisodassa maa onnistui säilyttämään itsenäisyytensä. Hinta oli kallis. Kymmeniätuhansia kuolleita, vielä useampia haavoittuneita, neljäsataatuhatta kotinsa menettänyttä. Sodan päätyttyä marsalkka Mannerheim kirjoitti kuuluisassa päiväkäskyssään:
– Kohtalomme on kova, kun olemme pakotetut jättämään vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot, maan, jota vuosisatoja,hiellä ja vaivalla,olemme,viljelleet.
– – –
Suomen kansa joutui jättämään ikimuistoisesti asuttamansa alueen vieraalle rodulle, jolla on toinen maailmankatsomus ja toiset siveelliset arvot. On kuitenkin muistettava, että pieni osa Suomen kansaa oli tätä halunnutkin. He olisivat halunneet koko maan Neuvostoliiton vallanalle. Heitä kutsuttiin maanpettureiksi.
Mitä olisi Suomessa tapahtunut jos 30. marraskuuta 1939 maahan olisi marssinut neuvostoliittolaisia kommunisteja sadoin tuhansin – mutta aseettomina? Jos he olisivat sanoneet joutuneensa kotimaassaan vainotuiksi? Jos he olisivat siitä huolimatta halunneet tuoda tänne oman kulttuurinsa, oman kielensä, omat tapansa, oman, yhteiskuntajärjestelmänsä, omat lakinsa?
Varmasti muutamat olisivat iloiten tervehtineet Suomen vähittäistä muuttumista Neuvostoliiton vasallivaltioksi kommunistien maahanmuuton lisääntyessä.
_ _ _
Luultavasti näin ei kuitenkaan olisi tapahtunut. Suomen kansan enemmistö ja ennen kaikkea esivalta eivät olisi hyväksyneet maan “rauhanomaista” soluttamista. Rajan ylittäneet olisi käännytetty takaisin. Siksi Stalin aloitti talvisodan. Edelleen jotkut historiantutkijat pohtivat, olisiko talvisota voitu välttää. Tietysti olisi voitu – suomalaiset olisivat voineet jättää ampumatta takaisin.
_ _ _
Suomi ei ole joutunut aseellisen hyökkäyksen kohteeksi kymmeniin vuosiin. Silti maassamme asuu ihmisiä, jotka eivät halua sopeutua suomalaisiin arvoihin, vaan haluavat korvata ne omillaan. He ovat tulleet maahan rauhanomaisesti, aidosti vainottuina tai sellaisiksi tekeytyneinä. Maamme viranomaiset ovat tämän sallineet. Aivan samoin vasta itsenäistyneen maamme viranomaiset sallivat 20-luvulla vainottujen venäläisemigranttien tulon maahamme. Ero on siinä, että nämä emigrantit sopeutuivat talon tavoille ja kunnioittivat niitä. He eivät yrittäneet muuttaa Suomea Venäjäksi,Neuvostoliitosta,puhumattakaan.
Monilla nykyisistä maahantunkeutujista on toiset aikeet. He eivät kunnioita Suomen lakeja, eivät yritä sopeutua, vaan vaativat oman sharia-lakinsa käyttöönottoa. Se suomalainen, joka kannattaa näitä vaatimuksia, on yksiselitteisesti maanpetturi.
Se maahanmuuttaja, joka ottaa omakseen suomalaiset arvot ja moraalin, on maahan tervetullut. Joka vaatii oman maansa tapoja tai uskontonsa lakeja Suomeen, on maasta karkotettava. Vanha yksinkertainen kansanviisaus kuului:
”Maassa maan tavalla tai maasta pois”!
