Kun puhutaan Ruotsin maahanmuuttokunnista, niin Malmö nousee usein ikään kuin huippuesimerkiksi. Mutta kun katselee tilastoja, niin Malmö ei ole ykköskunta. Ei edes palkintopallilla.
Tilastoja pitää tietenkin katsella aina vähän olan yli, sillä se kertoo vain tilaston. Mutta vertaillaanpa hieman.
Malmössä asui vuoden 2019 viimeisenä päivän 344 200 ihmistä, joista 46,7 % oli ulkomaalaistaustaisia. Tässä sillä tarkoitetaan henkilöä, joka on syntynyt ulkomailla, ja henkilöä, joka on syntynyt Ruotsissa ja molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla.
Numeraalisesti Malmossa asuu siis 160 740 ulkomaalaista ihmistä.
Tukholman eteläpuolella sijaitseva Botkyrka vetäisee tässä vaiheessa ylivoimaisen johdon, vähän kuin Matti Nykänen Oslon sumussa Holmenkollenin hyppyrimäestä.
Botkyrkassa asuu 93 000 ihmistä ja näistä 60 % oli ulkomaalaisia. Eli numeraalisesti 55 710 ihmistä oli ulkomaalaistaustaisia. Botkyrka siis voittaa kisan melko ylivoimaisesti verrattuna Malmöön.
Toisella sijalla olevaa Haaparantaa ei kannata ehkä suoraan laskea kisaan mukaan, sillä ulkomaalaisten osuus 56,1 % (yhteensä 9 700 asukasta) kertyy lähinnä suomalaisista.
Ennen Malmöä on myös Södertälje, jossa maahanmuuttajien osuus on 55 %, asukasmäärä yhteensä 100 000. Tukholman läänissä sijaitsevassa Sigtunassa 45,5 % ulkomaalaisia, yhteensä 48 000 asukasta, ja Tukholman kupeessa sijaitsevassa Järfällassa 44 % ulkomaalaisia, yhteensä asukkaita 80 000.
Kunnat sijoittuvat kartalle seuraavasti. Haaparanta jätetty Norrbottenin läänistä kartan ulkopuolelle mustana hevosena.
Tässä on mielenkiintoista vertailla, että itse Tukholman kunnassa maahanmuuttajien osuuden suhteen on paljon petrattavaa, jotta päästään kärkisijoille. Tukholman kaupungin alueella asui 31.12.2019 yhteensä 974 100 asukasta, joista ulkomaalaistaustaisia oli 33,82 % eli numeraalisesti 295 000 henkeä.
Josko joku osaisia tehdä yhteenvetoa Suomen kunnista?
Täytyy toki muistaa, että Malmö on isoin mainituista verrokeista. Mutta niin tai näin, on vaikuttavaa, että kansakunta pelailee itseään vähemmistöksi omassa maassaan. Mitenhän mahtaa Botkyrkassa Pride sujua?
Hyvin sujuu senkin räsisti 😂 islam on rauhan ja suvaitsevaisuuden uskonto. Eiku ei
😬 🤣 👍
”Josko joku osaisia tehdä yhteenvetoa Suomen kunnista?”
Suomen Perustan tutkimuksista löytyi asiaan liittyen tälläistä:
https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2020/12/Kuntatilastoraportti_14_12_2020.pdf
Google ei löytänyt muuta aiheesta. Tietysti jos otettaisiin mukaan alle 14-vuotiaat se nostaisi mamujen osuutta vähän.
Suomen Perustan tutkimus puhuu pelkästään maahanmuuttajista, mutta paljonko on kaikkien vieräskielisten osuus? Muistaisi nähneeni jostain tilaston, että vieraskielisten osuus Vantaalla olisi 20 prossaa. Hyvinkin voi pitää paikkaansa jos mukaan lasketaan alle 14-vuotiaat.
Jos Katsotaan mamujen osuutta kaupunginosittain Suomen ja Ruotsin erot ovat pienempiä. Suomen mamuvuottoisimmassa kaupunginosassa Varissuolla mamujen osuus on puolet väestöstä, ja pk-seudun mamuvoittoisimmilla alueilla päästään 40 prossaan.
Sinänsä ihan loogista, että pienemmillä paikkakunnilla mamuprosentit ovat suurempia, sllä niissä pohja väestö on pienempi, niin huomattavasti vähäisempi muuttoliike näkyy jo niiden mamuprosentoissa kuin jossain yli miljoonan asukkaan Tukholmassa. Suomessa tämä ilmiö näkyy, niin että mamuprosentit Vantaalla ja Espoossa ovat suurempia kuin Helsingissä, vaikka mumujen absoluuttinen määrä Helsingossä on selvästi suurin.
Sinänsä mielenkiintoista, että kun viime keväänä muutin Sigtunaan, niin en aikaisemmin ollut ajatellut, että sen matuprosentti on puolet väestöstä. Parin viikon asumisen jälkeen huomasi, että matuja oli kaikkialla. Metsissä, kaupoissa, uimarannoilla ja joka puolella. Sen jälkeen selvittelin väestörakennetta ja selvisi, että maahanmuuttajia oli puolet.
Mutta väestörakenteen kyllä huomasi heti selvästi.
Kolmas polvi nostaa osuuden helposti >80% hujakoille, kuten Ranskassa on käynyt
Pari prosenttia täälläkin pakolaisia ja iltaisin tuntuu olevan puolet porukasta. Mieletön vitutus valtaa mieleni, kun näen niitä laumoina.
Matutulehdus on aika hurja monin paikoin. Yli 30% tulehdusasteella tulisi laittaa aidat ympärille, jotta tulehduksen haitat eivät leviäisi ja tuhoisi ruotsalaisuutta.
Tuli mieleeni, että matutetuimmat alueet ovat samat kuin, mitä gootit asuttivat ennen tuhatlukua. Gootit liittoutuivat paavin ja saksilaisten kanssa ja syrjäyttivät Suomen viimeisen kuninkaan. Ja loputhan sitten jo tiedetäänkin. Karma is a bitch. Mikä ei tarkoita sitä, ettei asioille pidä mitään tehdä.
Voisit Paavo kertoa exemplaarisesta kikkelimaahanmuuttajasta nimeltä
Viturahema Tangapora Tawara 24 vee joka Tukholman sumussa hakemalla haki ja raiskasi naisia. Sai jopa karkoituksen, niin pahat temput teki!
https://www.expressen.se/nyheter/han-jagade-kvinnor-att-valdta-mitt-i-stockholm/
Pitää tsekata.
Vitunhakema Tangapora Tavara kuulostaa jo miehen nimeltä! Kaveri on takuulla syytön. Tahtoi vain porata työkseen.
Paljonko Haaparannalla on matuja? Entä Torniossa?
Niin tuolla Haaparannan kakkossijallahan tullaan siksi, että Hapiksessa asuu paljon suomalaisia. Mutta sitten niitä kehiksiä siellä ei ole kovin paljoa, on jonkun verran, mutta ei mitään kauheita.
Ruotsissa ei tosiaankaan taida olla enää sellaista paikkakuntaa, jossa pääsisi pakoon kehareita.
Menet saamelaisten maille, niin joka toisessa kodassa on kotapakolainen elättinä. Köyrii kaiken poroista ja moottorikelkasta alkaen. (Eivät kaikki tietenkään näin toimi.) Toivottavasti niillä ei ole moottorisahoja, sahapukki on kuitenkin turvallinen valinta.
Kehiksistä tuli mieleeni kokkeli. Muistatteko kun Ruotsin pm puhui hienompien ihmisten kokkelinkäytöstä? Lööperin höpinät ovat osoittautuneet palturiksi (CAN- raportti). Tyypillinen käyttäjä on huonosti koulutettu, huonosti työllistynyt ja huonosti toimeentuleva:
https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/can-inte-mer-droger-i-overklassen
Käsitteitä muutetaan sitä mukaa kun Malmö meinaa siirtyä mamuvoittoiseksi, vanhan käsitteen mukaan tämä tapahtui jo 2013.
Ennen ulkomaalaistaustainen siis määriteltiin niin että henkilö on joko ulkomailla syntynyt tai Ruotsissa syntynyt, jolla vähintään yksi vanhempi syntynyt ulkomailla.
Suomen numerot löytää täältä (tilastokeskus)
https://pxnet2.stat.fi/explorer/Maahanmuuttajat_2020/kuntakartta.html
http://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html