Lasse Virén, suuri suomalainen urheilusankari

Suomi tunnettiin aikoinaan juoksijoiden mekkana. Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmen, Ville Ritolan ja Volmari Iso-Hollo juoksivat Suomea maailmankartalle ennen 2. maailmansotaa ja 1970-luvulla Suomen juoksumainetta puolusti Lasse Virén.

Virénin tarunhohtoiset juoksut kaatumisineen muistetaan ikuisesti ja toista samanlaista urheilijaa tuskin enää tulee. Ajat ovat toki muuttuneet muutenkin, nykyään ihmisille on tarjolla huomattavasti enemmän viihdettä kuin aikanaan. Suoratoistetut elokuvat ja sarjat saa muutamalla klikkauksella näkyville ja esimerkiksi värikkäiden ja mukaansatempaavien nettikasinoiden maailmaan pääsee pikkurahalla. Min deposit 5e onkin talletusehdoissa kuvaus yhä useammalla kasinolla. Ennen internetiä suurin huvin lähde oli televisio ja juuri 70-luvulla se löi lävitse Suomessa. Näin ollen Lasse Virénin kultajuoksuilla riittikin katsojia.

Uran alku

Lasse Artturi Virén syntyi vuonna 1949 Myrskylässä kolmantena poikana Ilmari ja Elvi Virénin perheeseen, myöhemmin syntyi vielä neljäs poika. Perheessä oli myös yksi tyttö, mutta hän menehtyi ennen Lassen syntymää. Juoksemisen Virén aloitti toden teolla 16-vuotiaana ja alkuvaikeuksien jälkeen tulokset parantuivatkin huimaa tahtia. 20-vuotiaana Virén voitti uransa ensimmäisen Suomen mestaruuden 5000 metrillä.

Nousu maailman parhaaksi pitkän matkan juoksijaksi

1970-luvulla ei vielä järjestetty maailmanmestaruuskilpailuja, mutta Euroopan mestaruudesta kisailtiin. Vuoden 1971 EM-kisat järjestettiin Helsingissä ja olivat samalla Virénin ensimmäiset arvokilpailut. Tavoitteena aiemmin kaudella Suomen ennätyksen tehneellä Virénillä oli 5000 metrin Euroopan mestaruus. Kisat olivat kuitenkin Virénille suuri pettymys ja hän jäi päämatkallaan 5000 metrillä seitsemänneksi ja 10 000 metrillä vielä kauemmaksi kärjestä sijoittuessaan 17. sijalle.

Seuraavalle olympiavuodelle Virén valmentajineen EM-pettymyksestä sisuuntuneena nosti harjoituskilometrejä 50 prosentilla. Tavoite oli menestyä Münchenin olympiakisoissa ja varsinkin 5000 metrillä, jonka Suomen ennätystä Viren paransi kauden aikana reilusti. Ensimmäisenä juostiin kuitenkin 10 000 metriä. Tässä kuuluisassa juoksussa Virén kaatui puolimatkassa törmäiltyään kokeneen olympiavoittaja Mohammed Gammoudin kanssa, Gammoudi keskeytti, mutta Virén nousi ylös ja saavutti pääjoukon ja kypsytti muut juosten uuden maailmanennätyksen. Viikkoa myöhemmin 5000 metrin finaalissa Virén näytti jo jäävän tappiolle Gammoudia vastaan, mutta kehitti jälleen huiman kirin ottaen toisen olympiakultansa, tällä kertaa olympiaennätysajalla.

Seuraavana vuonna tavoitteeksi asetettiin jo vuoden 1976 olympialaiset. Välissä, vuonna 1974, oli kuitenkin vielä EM-kilpailut, joista oli jäänyt ensiyrityksellä hampaan koloon. Myöskään uran toiset EM-kilpailut eivät sujuneet odotusten mukaan, mutta Virén nappasi kuitenkin uran ensimmäisen EM-mitalin, pronssia, 5000 metrillä. Kaikki palveli kuitenkin suurta päätavoitetta, vuoden 1976 Montrealin olympialaisia.

Niiden kisojen ratamatkoilla Virén olikin ylivoimainen. 10 000 metrillä hän voitti kultaa yli 30 metrin erolla kakkoseksi sijoittuneeseen ja 5000 metrilläkin ero oli selvä. Montrealissa Virén osallistui myös maratonille, mutta voimat eivät riittäneet loppuun asti ja hän hyytyi viidenneksi. Näiden kisojen jälkeen Virén loukkasi nilkkansa vakavasti ja jopa koko juoksu-ura oli vaakalaudalla. Loukkaantuminen vaivasi vielä useampana vuonna ja juuri ennen välitavoitteena olleita EM-kisoja Virén loukkasi polvensa ja kisat jäivät väliin. Moskovan olympialaisissa Virén ei voinut osallistua kolmelle juoksumatkalle, sillä maraton ja 5000 metriä juostiin samana päivänä. Näistä hän valitsi vanhan paraatimatkansa sijaan maratonin. Itse kisoissa Virén johti viimeisen kierroksen alkaessa kymppitonnin kilpailua, mutta hyytyi viidenneksi. Maratonin hän joutui keskeyttämään puolimatkassa ja näin koruttomasti päättyi suomalaisen urheilusankarin arvokisaura.

Myöhemmät vuodet

Varsinaisen juoksu-uransa jälkeen Virén juoksi vielä jonkun verran maratoneita omaksi ilokseen ja piti kuntoa muutenkin yllä. Urheilu-uransa jälkeen Virén loi mittavan poliittisen uran ensin Myrskylän kunnanvaltuuston jäsenenä ja puheenjohtajana ja huipentaen sen toimimiseen eduskunnassa Kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1999-2007 ja 2010-2011. Lasse Virénin kunniaksi on pystytetty patsas sekä Helsingin olympiastadionin lähettyville, että Myrskylään.

Subscribe
Notify of
guest
12 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Antti Tifa

Urheilun lisäksi Virén on tehnyt uraa kansanedustajana, kuorma-autokuskina, poliisina, sekä pankin pr-miehenä.

Matti Hyyryläinen

Ihan voi olla tyytyväinen että on sattunut elämään ajanjaksona jolloin Suomen kestävyysjuoksu oli maailman parasta..

Ja sitten matuihin..onkohan yksikään maahanlompsinut somali tajunnut että nostaakseen somalien hyväksynnän tasoa Suomessa ei tarvittaisi kuin muutama olympiakulta 10000 m,5000 m ja maratonilla..ei ole kovin paljon vaadittu kansalta joka on tottunut juoksemaan..karkuun..
Arabit ovat erijuttu..ei toivoakaan että heistä olisi muuhun kuin oleskelemaan oleskeluluvalla.

Yuri Komissarov

Kotouttamisessa pitäisi myös panostaa 15, 30 ja 50km:n hiihtoon, ampumahiihtoon, yhdistettyyn ja varsinkin isoon ja lentomäkeen. Speden lingolla voitaisiin harjoitella tasaisemmallakin seudulla.

Tapukka

Lasse on muistaakseni sanonut,että hän olisi pystynyt parantamaan kympin ja vitosen mailmanennätystä,ja paljon.
Mutta focus oli olympiavoitoissa.Mikä oli aivan oikein.Vain yleisurheilu friikit muistavat,mikä oli sen ajan mailmanennätys ja kuka sen juoksi.
Sen sijaan Lassen olympiavoitot muistaa suurinosa suomlaisista.

juhaII

Muistaakseni Lasse Virenillä oli aktiiviaikana 1 1/2 krt suurempi sydämen koko kuin tavallisella jantterilla.

Yuri Komissarov

Oli se aikaa Viren ja Vasala juoksivat olympiakultaa puolen tunnin sisällä, taitaa Vasalan voittoaika olla edelleenkin SE. Siihen aikaan oli opittu että kenttälajeissa pitää pärjätä, kansallisissa kilpailuissa juostiin lujaa vaikka nyt kuten trio Olavit kupittaalla 1957 jossa kaikki painoivat alle voimassa olleen ME ajan. Tai Jouko Kuha Tukholman illassa juoksi yhtyneiden paperitehtaiden enkkari kuten henkilöstö lehti kirjoitti samalla ME. Aika entinen ei koskaan enää palaa mutta elonet.fi voi hakea taideolympialaisten kultamitaliromaaniin tehdyn filmatisoinnin “Avoveteen”.

Yuri Komissarov

Jäi tuosta postauksesta pois youtubelta Leni Riefelsteinin Berliinin olympialaisten kooste elokuva jos haluaa elää uudestaan hetket pysyykö Murakoiso meikäläisten perässä 10000m:llä

Ali Kessu

Parhaita suomalaisuuden hetkiä-Lasse Viren!

Prozac

Mitäs tuo vireenin kaatuminen, kun elmo kaatui satasella, niin voitti vielä ja teki uuden maailmanennätyksen.

Lasse

Nimikkojuoksukilpailu on joka syksy. Kisapaikalle ajaa Stadista tunnissa.
http://www.myrskylanmyrsky.fi/lassen-holkka/

Hommanmaksaja

Hyvin muista Munchenin kymppitonnin. Olin rautakaupan tsupparina ja tuli kiire polkea kotiin juoksua katsomaan. Asuimme mummon talossa ja hänellä oli tv mitä sitten tuijotimme ekstaasissa…. 👍👍🏆🏆