Otsikon kysymys lienee kaikille tuttu, mutta mitä se tarkoittaa ja mitä kysymyksellä halutaan kertoa/ viestittää.
No kaikkihan sen tietää, eli taidat olla hieman yksinkertainen, Reinikainen poliisisarjaa lainatakseni aivan selvä F kuutonen. Jos sopii kysyä mikä tekee meistä kaupunkilaisista fiksumpia kuin maalaiset ovat.
Me kaupunkilaiset osaamme katsoa raamatun paksuisesta linja-autoaikataulusta milloin seuraava auto tulee. Herää vain kysymys miksi näin teemme, sillä niitä menee viiden minuutin välein. Fiksua ja järkevää, eikö totta. Me tiedämme miten luontoa ja metsiä pitää suojella, vaikkemme erota mäntyä kuusesta. Me huudamme kehä kolmosen sisäpuolella olevan kerrostalon seitsemännen kerroksen parvekkeelta, että susia pitää suojella kun ne ovat niin kivan pörröisiä ja lutuisia.
Eikä minulla mitään hätää ole, vaikka ne hieman pelottaisivat, sillä eiväthän ne hissiä osaa käyttä. Näin ollen ainakin jostain muistaakseni lukenut.
Lampaankasvattaja voi olla si asiasta hieman toista mieltä, sillä sudet voivat viedä leivän pöydästä. Tämä viimeinen lause kaupunkilaisille ituhipeille ei varmaan oikein avaudu, mutta voin yrittää selittää. Joten se tarkoittaa jotain sinnepäin, jos taikaseinästä rahat loppuvat, ettet pääse etkä pysty ostamaan sitä jokapäiväistä salaattiannostasi lähi Alepasta.
Tuskin meni jakeluun,mutta yritin kumminkin.
Me kaupunkilaiset rakastamme luontoa ja maaseutua, kunhan ei vaan tarvitse lähteä sinne. Ja mikä hirveintä olisi joutua laittamaan kumisaappaat jalkaan. Siis minä Fasekuvissa kumisaappaat jalassa, mikä voisi olla nolompaa, mitä kaveritkin ajattelisivat.
Kaverini kertoi joskus olleensa maalla/ maaseudulla (en usko) ja käydessä kaupassa jonkun aivan ventovieraan ihmisen tervehtineen häntä. Olen itse kaupungissa tässä kerrostalossa asunut ainakin viisitoista vuotta, enkä ole tuollaista pösilöä tavannut, joka puhuu ventovieraille ihmisille. Ihmeellistä porukkaa nuo landepaukut, ei voi muuta sanoa.
Nykyään lasketaan sellainen ihminen sivistyneeksi, joka on kiertänyt maita ja mantuja ja käynyt monissa maissa ja nähnyt eri kulttuureja. Mitä tähän voisi sanoa, sanon kumminkin vaikkei ehkä pitäisi.
Sellainen ihminen on mielestäni sivistynyt ja fiksu, joka tervehtii naapureitaan ja jopa tuntemattomia ihmisiä. Tämä edellä mainittu ei vaadi akateemista koulutusta, ei maailman kiertämistä, vaan sydämen sivistystä. En tässä nyt tuomitse meitä kaupunkilaisia yleisesti, sillä meitäkin löytyy moneen junaan ja jopa linja-autoon. (Edellinen oli vitsi älkää loukkaantuko).
Itsekin olen maalta kotoisin, muutin kaupunkiin vuonna 1976, mutten kuitenkaan halua kadottaa maalaisuuttani, vaikka kaupungissa jo pitkään olen asunutkin. Maalaisuudessa on vain jotain ihmisläheistä, jota en pysty selittämään.
Ollaan sitten maalta tai kaupungista kohdelkaamme toisiamme kunnioittavasti. Sillä tervehdys tai hyvän päivän toivotus ei maksa meille mitään, mutta voi merkitä jollekin todella paljon.
Sitten vielä tähän ihan lopuksi hyvä musiiikivinkki ja se on Juise Leskisen ja Mikko Alatalon “Mä lähden maalle kun vain pääsen yöksi kaupunkiin” (Hieno piisi kannataa kuunnella).
