Enemmän yhteisöllistä asumista ja vähemmän vieraskielisiä!

Yhteisöllisen asumisen edistäminen vähentäisi Espoon rakentamispaineita ja mielenterveysongelmia sekä karkottaisi toivottavasti turhapaikanhakijoita.

Kotikaupunkini Espoo, jossa toimin kaupunginvaltuutettuna, kasvaa pääasiassa voimakkaan vieraskielisen väestön muuton seurauksena n. 6000 asukkaalla vuosittain. Monet espoolaiset ovat hyvin huolissaan nopeasta rakentamisesta ja maisemien ankeutumisesta, kun luontoalueet samalla hupenevat. Valtuustossa hyväksyttiin vasta Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaava, joka tasoittaa tietä 40 000 uudelle asukkaalle alueilla, joilla on totuttu pientaloasumiseen ja asumisväljyyteen.

Perussuomalaisten tärkein yhdistävä tekijä on oman kulttuuripiirimme ulkopuolelta tulevan massamaahanmuuton vastustaminen. Kuntapolitiikassa kaavoitus on tässä varmasti keskeisin keino pyrkiä hillitsemään kielteistä kehitystä. Kuitenkaan perussuomalaiset eivät ole yhtenäisesti edes sosiaalisen asuntotuotannon hillitsemisen takana. Tätä perustellaan ainakin sillä, että tarvitaanhan opiskelijoille ja pienipalkkaisille hoitajille asuntoja.

Asunnoista on kuitenkin täällä Espoossa nyt jo liikatarjontaa pakonomaisen ja väestöpaineille alistuvan rakentamisen seurauksena. Meillä on Espoossa tarjolla vuokra-asuntoja nyt jopa kolme kertaa enemmän kuin syksyllä 2019. Helsingissä lukema on yli kaksinkertainen. Uutisten mukaan vuokranantajat saavatkin nyt taistella vuokralaisista, kun aiemmin tilanne oli päinvastainen. Onkin jännä nähdä, että auttaako se liikarakentaminenkaan poistamaan asunnottomuuden Espoosta ja pääkaupunkiseudulta.

Keskeisin pääkaupunkiseudun liikarakentamiseen vaikuttava seikka on maahanmuutto. Turvapaikan saaneille järjestetään edelleen omat kämpät kalliilla yhteiskunnan tuella, vaikka heidät voitaisiin asuttaa kimppakämppiin edullisemmin, mikä vähentäisi myös rakentamispaineita ja kannustaisi työelämään tai vaihtoehtoisesti lähtemään takaisin kotikonnuille.

Toisaalta rakentamispaineita lisää myös se, että yhä suurempi osa ihmisistä asuu yksin. 50-luvulla yhden hengen talouksia oli vain 11 %, kun nyt lähes puolet helsinkiläisistä asuu yksin. Tuoreena ilmiönä myös opiskelijat ovat alkaneet asua yksin soluasumisen sijaan. Vuonna 2013 helsinkiläisistä ekan vuoden opiskelijoista 29 % asui soluasunnoissa, mutta tänä vuonna enää 9% korkeakouluopiskelijoista asuu soluissa. Eräs syy kehitykselle on ollut opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki kaipaisikin nyt remonttia siten, että yhteisöllisempi soluasuminen olisi taloudellisesti kannattavaa.



Yhteisöllisen asumisen suosiminen olisi järkevää Espoossa ja kaikkialla muuallakin paitsi rakentamisen hillitsemisen kannalta, myös ihmisten mielenterveyden vuoksi. Ihminen on yhteisöllinen eläin, vaikka erot ihmisten välillä ovatkin tässä suuria. Etenkin nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti, mikä johtuu varmasti paljolti yksinäisyydestä, jossa suorituspaineet tuntuvat kovemmilta.

Seitsemän miehen solussa asuva Leevi Hirvi elää varmasti elämänsä parhaita aikoja. Hän kuvaa soluasumisen rikkautta HS-kaupunkiliitteessä näin: ”Yksi kämppiksistäni muutti hetkeksi yksiöön Kallioon ja oli, että ”täällähän syrjäytyy”, ja muutti takaisin. Minunkin fuksivuoteni olisi ollut paljon synkempi, jos olisin muuttanut yksiöön. Tässä joukossa on helppo päästä sisälle yliopistoelämään ja -kulttuuriin. Jokaisella asukkaalla on täällä oma roolinsa yhteiselon parantamisessa. Yksi isännöi ja viihdyttää ihmisiä, toinen on loputon tietopankki, ja yksi paistaa meille lettuja ja munakasta. Meillä on tapana juoda joka päivä yhdessä lounaskahvit ja katsoa jakso South Parkia.” (HS Espoo & Kauniainen 26.8.-1.9.2021)

Yhteisölliseen asumiseen voisi kannustaa myös vanhoja, yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Yhteisöllisyys on varmasti tärkein vanhan ihmisen toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Tässä on kuitenkin ongelmana se, että jos yhden toimintakyky alkaa pahasti reistailla, saattavat muut joutua hoitajiksi. Tai korostuuko kuoleman odotus, kun lopulta yksi asukas kerrallaan siirtyy ns. paremmille metsästysmaille? Joka tapauksessa pienten eläkkeiden kanssa kamppaileville kimppa-asuminen olisi varmasti usein kannattava vaihtoehto.

Toivottavasti päättäjät täällä Espoossa alkaisivat miettiä vaihtoehtoja loputtomalle rakentamiselle. Espoon raivaaminen ulkomaisen väestön tarpeisiin tulisi vihdoin alkaa nähdä kestämättömänä kehityksenä niin talouden kuin luonnonkin kannalta. Vaikka Espoon tuleekin kilpailla jossain määrin hyvistä veronmaksajista kaavoittamalla pientalorakentamista, tulisi pitää mielessä koko Suomen etu, jonka mukaista ei ole pyrkiä imemään elinvoimaa liikaa muualta Suomesta.

Huomasitteko ristiriidan kirjoituksessani? Ajattelen, että kimppa-asuminen ajaisi turhapaikanhakijoita takaisin lähtöalueilleen tai muualle Eurooppaan, kun samalla ajattelen kimppa-asumisen lisäävän ainakin opiskelijoiden elämänlaatua? Selitän tämän sillä, että turvapaikanhakijat kokevat huonommuutta kantaväestöön ja muualla Euroopassa asuvaan turvapaikkaväestöön verrattuna, jos he joutuvat kimppa-asumaan ja tämä laskee heidän elämänlaatuaan. Tulisempi luonne aiheuttaa myös helpommin konflikteja. Toisaalta suomalaiset kokevat kimppa-asumisen opiskeluvaiheessa luonnollisena vaihtoehtona, heille ei tule helposti verisiä uskonkiistoja ja he saanevat helpommin vuokrattua ylellisempiä asuntoja kimppa-asumiseensa kuin turhapaikanhakijat.

(Kirjoitus ei liity aluevaaleihin, mutta olen aluevaaliehdokkaana Länsi-Uudellamaalla.)

20 Kommenttia
Uusimmat
Vanhimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Daavidin poika
Daavidin poika
26.11.2021 19:19

Varmaan vaikea tilanne puhujalla, ”puhe pöntössä” kun yrittää pelastaa viimeisiä rippeitä mitä pelastettavissa on. Suurin syypää tähän Espoon / Helsingin ongelmiin on ulkoministeri Pekka Haavisto. Jotenkin tuntuu niin turvattomalta, että Ulkoministeri Pekka Haaviston agendaan kuuluu sellainen seikka, että alkaa rahtaamaan Al-holin vankileiriltä sellaisia olentoja jotka ovat Suomalaisille aivan täysin tuntemattomia, ei terrorismi kuulu Suomalaiseen yhteiskuntaan. Ei Suomalaiset halua, että Suomeen tuodaan henkilöitä jotka istuvat vankiloissa ulkomailla syytettynä terrorismistä ihmisiä kohtaan.

Tämä ulkoministeri Pekka Haavisto on aika häpeämätön henkilö. Unelmoi presidentin vitrasta. Vain äänestäjä voi panna tämän jätkän kurin pidolle.



Sami
Sami
27.11.2021 02:51
Vastaa...  Daavidin poika

Suomessa on karkeasti vain kaksi puoluetta, se Suomen kehitysmaalaistamista sekä verotaakan kasvattamista vastustava puolue, ja se vastapuoli, ne toiset puolueet.

Demokratiassa äänestäjä saa valita tulevaisuutensa, velkainen, peruuttamaton ja ikuinen romahtanut kehitysmaa, tai sitten ei.

Antti Tifa
Antti Tifa
26.11.2021 16:03

Talouden romahdus, tule jo pian. Mikään muu ei tuo suomalaista yhteisöllisyyttä takaisin kuin puute ja kurjuus. Silloin yhteisöasumisesta tulee suurelle osalle kansaa välttämättömyys. Samoin ruokahuollon järjestämisestä ja liikkumisesta. Myös juhlapaikasta nauttineet kokevat parhaimmaksi lähteä sinne mistä tulivat koska heillä on se mahdollisuus. Suomalaisella sitä ei ole. Politiikan keinoilla en usko asioihin saatavan muutosta niin kauan kuin jaettavaa rahaa on joko verotuloina tai velkana. Amen.

seant
seant
26.11.2021 11:04

Yhteisölliseen asumiseen voisi kannustaa myös vanhoja, yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Yhteisöllisyys on varmasti tärkein vanhan ihmisen toimintakykyä ylläpitävä tekijä”
Tällainen on Helsinkiläisille esim. Lauttasaaren senioritalo, siellä on lähes 100 asukasta keski-ikä 85v, omassa huoneessa. Palvelupaketti 810 euroa/kk plus vuokra jotain 400 euroa kk.

Klaanikatu1 as. 1-50
Klaanikatu1 as. 1-50
26.11.2021 10:51

Kimppa-asuminen tekisi sen että kokonaisia kerrostaloja varattaisiin yhden ja saman klaanin asuttavaksi.

Oma tupa oma lupa
Oma tupa oma lupa
26.11.2021 10:44

Olen asunut vuoden solukämpässä yhdessä suomalaisten ja ruotsalaisten kanssa.
Meitä oli neljä, jokaisella oli oma 9 neliön huone ja sitten yhteinen olohuone-keittiö, kylpyhuone ja pikkuvessa. Tällainen asuminen on siedettävää jos olet 18-25- vuotias, ei sen jälkeen.

Hyvä Aloitus
Hyvä Aloitus
26.11.2021 10:34

Jimmie Åkesson ehdottaa vapaaehtoisen paluumuuton aloittamista eli niistä jotka haluavat takaisin eivätkä koskaan ole integroituneet Ruotsiin, eivät ehkä osaa edes :

https://www.svt.se/nyheter/inrikes/jimmie-akesson-sd-om-atervandringsforslaget-bygger-pa-frivillighet

Hyvä Aloitus
Hyvä Aloitus
26.11.2021 10:38
Vastaa...  Hyvä Aloitus

Tämä on hyvä alku ”yhteisöllisyyden” luomiseksi eli se että poistetaan särötekijät ja palataan niin paljon kuin vain on mahdollista kansalliseen yhtenäisyyteen joka vallitsi vielä 70- luvulla.

Suomi Finland
Suomi Finland
26.11.2021 12:16
Vastaa...  Hyvä Aloitus

”Me integroidutaan niin hyvin kuin osataan”

Suomen ensimmäinen somalipääministeri

rellinen
rellinen
26.11.2021 10:04

Leninin porukan tarjoilema hirttoköysi tämä rakennusteollisuuden tekohengittäminen mamuttamisen kautta. ”Me tarjoilemme heille köyden johon he itse hirttäytyvät” julisti lenin.

Rullattu
Rullattu
26.11.2021 08:53

En asuisi ikinä jossain solulimakämpässä, hyi helvetti.

Suomi Finland
Suomi Finland
26.11.2021 08:47

Mihinkään taloihin, edes kerrostaloihin, ei ole Suomessa käsittääkseni rakennettu tiloja, joiden tarkoitus olisi asukkaiden yhteisen ajanvieton edistäminen. On asunnot, sauna, pyörävaja ja kellarikomerot ja siinä se. Yhteisöllisyyttä ei sellaisessa oikein pääse muodostumaan.

Ja portsarit sellaiseen paikkaan pitäisi palkata, koska jos asukkaina on vähänkään muiden viihtyvyydestä vähät välittävää sakkia, niin täysi katastrofihan siitä tulisi.

Mutta ideana kaunis. Yhtä kaunis kuin se, että maahamme tulisi miljoona turvapaikanhakijaa ja siitä tulisi onnellisten ihmisten utopia.

Suomi Finland
Suomi Finland
26.11.2021 12:13
Vastaa...  Henna Kajava

Ullatus!

Paavo/ Pt-media
Admin
26.11.2021 13:49
Vastaa...  Henna Kajava

Tallinnassa oli useita kerrostaloja, joissa oli oma portsari aulassa ja taloissa oli monenlaista yhteistä tilaa; kirjasto, musiikkihuone, jossa sai luukuttaa täysillä musiikkia, kahvila-juhlatila, jossa saattoi pitää bileitä, kuntosalia yms.

Pena
Pena
26.11.2021 02:06

No, ei se soluasuminen aina niin kivaa ole, mitä olen kuullut. Kuulema voit saada omituisen kämppiksen/kämppikset, ruokia varastellaan ja kaikki eivät halua asua soluasunnossa, varsinkaan introvertti, kuten itse olen myös. En viihdy isossa porukassa kovin pitkään. Siksi en myöskään pidä massatapahtumista, enkä käy niissä. Joten ymmärrän hyvin miksi monet asuu yksin. Monet myös viihtyvät itsekseen paremmin.

Sellaista
Sellaista
26.11.2021 21:08
Vastaa...  Henna Kajava

Itse introverttinä en suostuisi asumaan edes oman veljenkään kanssa samassa asunnossa. Enkä kyllä kaverien kanssa myös, vaikka heissä mitään vikaa ole ja ovat mukavia. Viihdyn parhaiten, jos saan olla itsekseni. Ehkä jos olisi naisystävä tai tyttöystävä, häntä voisi ehkä katsellakin samassa asunnossa. Muutoin en suostuisi missään nimessä.