Paavon lyhyet novellit a´la lauantai-ilta

Huvikseni kirjoittelin muutaman lyhyen novellin. Olen tutustunut Venäjän historiaan viime aikoina ja varsinkin neuvosto-ihminen on jotenkin kiehtova ilmiö. Onko neuvostoihmisiä enää? Ja vähän muutakin.

Evgeni Jerbanov istui kotonaan kun puhelin pirisi. Evgeni nosti luurin ja vastasi: ”haloo”. Langan toisessa päässä oli muutaman sekunnin hiljaista ja sitten ääni kysyi:

– Evgeni, olihan Evgeni Jerbanov puhelimessa?
– Kuka kysyy? Olen Evgeni Jerbanov.
– Soitan valtiollisesta mielipidetutkimuskeskuksesta. Hyvää päivää.
– …vää.
– Kartoitamme kansan mielipiteitä suuren johtajamme Vladimir Putinin erikoisoperaatiosta Ukrainassa. Evgeni, kai olette tietoisia asiasta?
– … olen.
– Evgeni, tehän olette töissä valtion kirjapainossa Ulitsa Shishkinalla ja nyt kysynkin teiltä, että tuetteko presidenttimme tavoitteita Ukrainan erikoisoperaatiossa? Teidän tarvitsee vastata vain kyllä tai ei.
– … mmm…
– Evgeni, ole huoleti, tämä on vain mielipidetutkimus. Kannattaa miettiä ja harkita tarkkaan miten vastaatte. Ei ole oikeita vastauksia, on vain teidän vastauksenne. Ymmärrätte kai?
– Ymmärrän.


 

Vuosi 1935. NKVD:n paikallistoimistoon tuli nimetön kirje, jonka mukaan joukko Kazanin yliopiston opiskelijoita kokoontuu poliittisiin keskusteluihin. Opiskelijat puhuvat Stalinista ja kommunismista. Nimettömän ilmiantajan mukaan yksi opiskelijoista pilkkaa Stalinia ja kommunismia. Muut nauravat tälle.

Seuraavana päivänä kaikki opiskelijat pidätettiin ja vietiin kuulusteluihin.

Nuorukainen, joka oli pääepäilty, kiisti kaiken. Ei, hän ei todellakaan pilkkaa kommunismia ja toveri Stalinia. Ei missään nimessä tulisi mieleenkään sellainen.

Nuorukaisen opiskelijatovereita kuulusteltiin todistajina. Neljä muuta toveria vakuuttivat, että heidän toverinsa ei ole ikinä pilkannut Stalinia ja kommunismia. Kaksi opiskelijatoveria sen sijaan todistivat, että kyllä, hän pilkkaa Stalinia.

Nämä kaksi joutuivat vankilaan ja muut vapautettiin.

Stalinin puhdistusten yksi menettelytapa oli tunnustuksen saaminen. Jotta joku voitiin tuomita, niin oli saatava tunnustus. Tunnustus oli kaikkien todisteiden kuningas. Kun tunnustus on saatu, niin henkilö voidaan tuomita ja hänen kanssaan voidaan tehdä mitä tahansa. Mutta tunnustus on saatava, henkilön on tunnustettava itsensä.

Tunnustus oli tietenkin melko väljä käsite. Kun puhuttiin valtion turvallisuudesta, niin mikä tahansa saattoi olla tai olla olematta valtion turvallisuutta vastaan ja mikä tahansa tulkittiin tunnustukseksi.

”En pilkannut Stalinia” – se ei ollut tunnustus. ”En ole koskaan kuullut hänen pilkkaavan Stalinia vaan ylistävän häntä joka päivä” – ei hyväksytä todisteena, ei ole tunnustus. ”Kyllä, hän pilkkasi Stalinia joka päivä, hän on petturi” – se on tunnustus.

Nimittäin myönsit juuri kuunnelleesi petollista ja vihamielistä puhetta. Seuraava osoite on: gulag.


 

Vuonna 1937 alkoivat suuret puhdistukset ja joukkopidätykset. Muuan Pietarissa asuva mies, joka kuului perinnölliseen aatelistoon, tiesi, että hänet tullaan pidättämään.

Mies tiesi, että hän voisi kiistää kaiken, mutta häntä tullaan kiduttamaan vaikka kuoliaaksi, jotta tunnustus saadaan.

Mies oli kuitenkin viisas. Hän valvoi myöhään yöhön ja meni ulos. Siellä hän rikkoi kaupan ikkunan hyvin äänekkäästi ja suurieleisesti. Sisällä kaupassa mies lastasi laukkunsa arvokkaimmilla tavaroilla hitaasti, välillä tupakkaa poltellen.

Miliisi tuli lopulta paikalle ja mies pidätettiin. Oikeus antoi hänelle viiden vuoden vankeustuomion tavallisena rikollisena ryöstöstä.

Mies selvisi suuresta puhdistuksesta eikä saanut mm. kaverinsa kohtaloa, 20 vuotta pakkotyöleirillä Siperiassa.

Miestä käsiteltiin byrokratian rattaissa pahaisena rikollisena. Tavallinen rikollinen on paljon parempi kuin tavallinen ihminen, jonka toimia tutkitaan poliittisten rikosten varalta. On parempi olla rikollinen kuin vakooja tai vastavallankumouksellinen. Tavallisia rikoksia tutkii tavallinen poliisi. Kun taas valtion turvallisuuteen liittyvissä poliittisissa rikoksissa tutkintaa johtaa ihan eri taho, NKVD.


 

Köyhät ihmiset ovat vähän typeriä, he kuvittelevat, että ovat tekemisissä ihmisten kanssa kun ovat tekemisissä byrokratian kanssa. Köyhät noudattavat ”sääntöjä”, ”yhteisiä pelisääntöjä” ja joutuvat sen takia vaikeuksiin. Köyhät saattavat ja usein ovatkin jopa hieman ylpeitä siitä, että noudattavat lakia ja yleistä menettelytapaa, eivätkä vaadi erityisoikeuksia.

Byrokratiassa ei kuitenkaan ole mitään inhimillistä. Byrokratia on proseduurilogiikkaa. Proseduuri on määritelmä sarjasta toimintoja, tehtäviä tai operaatioita, jotka tulee suorittaa aina samalla tavalla, jotta samoissa olosuhteissa saavutettaisiin aina sama lopputulos.

Köyhän ja rikkaan ero on siinä, että rikas ymmärtää proseduurin toimivan tietyn algoritmin mukaan, joka on täynnä bugeja, porsaanreikiä, joita voi hyödyntää. Tämä on se ero, joka on köyhän ja rikkaan välillä.

 

Älkää ryypätkö liikaa.

Subscribe
Notify of
guest
10 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Qroquius Kad
Qroquius Kad
14.5.2022 22:59

Nämä ovat esseitä, eivät novelleja, mutta erinomaisia sellaisia.

terhomatti.hämeenkor
terhomatti.hämeenkor
14.5.2022 23:12

Hyvinpä kirjoitit, Pate !

Pera Pervo
Pera Pervo
14.5.2022 23:51

Hauskoja iltasatuja. Venäjässä kiehtoo korkeajalosteisten high teck tuotteiden, eli halvan viinan ja bensan ohella myös moniulotteinen totuus. Ja kansa on aina ollut tyytyväinen ankaran hallinnon alla, lepsuilijat ja demokratisoijat on heivattu pian pois. Valtion media kertoo totuuden, josta jokainen kunnon kansalainen on samaa mieltä. Työpaikan tupakkaringissä saatetaan totuudesta kuitenkin puhua sarkastisesti. Luotettavien ystävien kera lauantai-iltana parin snapsin jälkeen keittiön pödän ääressä puhutaan jo aivan muunneltua totuutta.

E.H
E.H
15.5.2022 11:44
Vastaa...  Pera Pervo

On senverran tullut käytyä venäjällä (jopa jo NL aikana) Ja tunnen monia venäläisiä, että tiedän heidän ”tyytyväisyyden” hyvin suhteelliseksi käsitteeksi. He ovat olosuhteiden uhreja ja vankeja jossa on vain pitänyt selviytyä hengissä.
Tuo maa on niin hirvittävien rikosten ja mielivaltaisesti murhattujen ruumiskasojen päälle rakennettu, jossa ei juuri koskaan ole käyty perinpohjaista tilintekoa menneistä, nk Saksassa on esim käyty ja käydään edelleen. Siksi tuon valtion ja kansan tulevaisuus ei tule koskaan paremmaksi ellei siihen tilintekoon pikaisesti ryhdytä.

Jani Toivola
Jani Toivola
15.5.2022 10:37

Kiehtovaa kuinka tässä tulee mieleen vivahteita suomenkin vääryyslaitoksen toimintatavasta sanavapaustaistelijoiden (toisinajattelijoiden) suhteen.

E.H
E.H
15.5.2022 11:34

Tapaus Raija Toiviainen ynnä muut senkaltaiset ilmiöt , on länsimainen vastine täysin samalle mielivallalle. Turha on osoitella venäjän (neuvostoliiton ) suuntaan niinkauan kuin samat osoittelijat ovat likaamassa omaa pesää samalla paskalla.
Tämä tietysti koskee niitä monia kaksinaamaisia toimittajia ja poliitikkoja jotka ovat hanakoita syyttämään nyt esim venäjää samoista ihmisoikeus rikoksista mihin he itse ovat halukkaita viemään myös vapaana tunnetun lännen.
Näiden kaksinaamaisten vuodatukset olkoot omassa arvottomuudessaan .
Muut todelliset ihmisoikeuksien puolustajat älkööt vaioetko milloinkaan , ei venäjän jms totaalitaaristen valtioiden rikoksista mutta ei myöskään lännen totalitarismista haaveilevien näytösoikeudenkäyntien irvokkuudesta .

Matti Teppo
Matti Teppo
15.5.2022 11:58

”Syylliset tiedetään..pitää vain löytää heille rikos” ja ”ei ole olemassa syyttömiä,on vain vajaasti kuulusteltuja” (Lavrentin Berija).

Lähdeluettelo / A.Solchenitsyn..Vankileirien Saaristo I-II / U.Parvilahti..Berijan Tarhat +(Terekille ja Takaisin).. / S.Courtois ym..Kommunismin Musta Kirja

Neuvostoihminen oli ja meni..EUssa yritetään kehittää EUvostoihminen..Liittovaltio ja pakkokieleksi kaikille Esperanto koska se on Kaikkein Eurooppalaisin Kieli..jotenkin tuntuu että ympäri mennää ja yhteen tullaan.

Kiitos Paavolle poliittisen historian katsauksesta..Neuvostoliittoa ei pidä unohtaa vaan tonkia kuten muitakin tunkioita..

Prozac
Prozac
15.5.2022 13:14

Mieleen tulee Stalinin-aikainen anekdootti, jonka mukaan töihin ei kannata tulla myöhässä, ettei syytetä sabotaasista, mutta ei myöskään etuajassa, ettei syytetä terrorismin valmistelusta, eikä varsinkaan oikeaan aikaan, ettei syytetä yrityksestä salailla neuvostovastaisuutta.