Tiesitkö, että Espoo on Suomen monikulttuurisin kaupunki, jota joskus tulevaisuudessa on synonyymi alueelle, joka on Suomen rajojen sisällä, mutta jossa ei asu suomalaisia.

Ruotsin Botkyrkaa ja Suomen Espoota voisi verrata siinä mielessä, että molemmat ovat suuren pääkaupunkinsa kupeessa. Botkyrkassa vajaasta 100 000 asukkaasta noin 75 % on maahanmuuttajataustaisia. Tämän huomaa kaikkialla, Botkyrkassa ei yksinkertaisesti ole enää mitään sellaisia alueita, paitsi joitakin taajaman ulkopuolisia alueita kaupungin laidoilla, joissa voi nähdä välähdyksen ruotsalaisuudesta.

Sekin on kuitenkin vain välähdys, kangastuma menneisyydestä.

Espoon Suvela on Espoon keskustan tuntumassa oleva asuinlähiö. HS on tehnyt selvityksen, jonka mukaan Suvelan kouluissa suurin osa lapsista puhuu äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea. Kirstin koulun ala-asteen oppilaista 69 % on maahanmuuttajataustaisia. Koulussa on 500 oppilasta.

Viereisen päiväkodin lapsista 93 %, eli 101 lapsesta vain seitsemän puhuu suomea äidinkielenään.

Espoossa on reilu 70 ala-astetta ja kuudessa koulussa yli puolet oppilaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Niiden koulujen määrästä en saanut tietoja, joissa maahantulijoiden määrä on esimerkiksi 30-50 %. Toisaalta useimmassa koulussa ulkomaalaisten osuus on kuitenkin alle 10 %.

Espoo poikkeaa Botkyrkasta vain yhdessä pikku jutussa: Espoo ei ole vielä samoissa lukemissa kuin Botkyrka. Espoossa asui viime vuoden lopussa hieman vajaa 300 000 asukasta, joista 20 % on ulkomaalaistaustaisia eli noin 60 000 henkeä.

Kun Suomessa puhutaan ”Ruotsin esimerkistä”, niin Espoo on onnistunut asiassa melko hyvin. Mikä funktio on sillä, että kaupunkiin luodaan asuinalue, jossa suurin osa asukkaista on ulkomaalaistaustaisia henkilöitä, jotka eivät tiedä Suomesta mitään? Kun tämä kehitys on nyt saatu käyntiin, niin sitä ei voi enää pysäyttää vaan sen ainoa kehityssuunta on laajeneminen.

– – –

– Suvelassa syntyneet ja kasvaneet lapset kasvavat Suomi-nimisestä yhteiskunnasta erilleen. Jengiytyminen on helppoa, sillä porukka syntyy ja kasvaa ikään kuin ulkopuolella Suomi-nimisestä yhteiskunnasta.

– Suomen kieli muuttuu kauhean kuuloiseksi walla-kieleksi. Ruotsissa sitä kutsutaan blatte-svenskaksi (blatte = ähly tms). Jo nyt tämä on kuultavissa. Lauseisiin lisäillään suomalaisten tehostesanojen vittu-perkele-saatanan sijasta ”vannon”, ”lupaan”, ja ”veli/ bro”. Suomenkielen raiskausta pahimmillaan lause ”Walla, bro mä vannon, että…”

– Ulkomaalaistaustaisilla lapsilla on niin huono yleistieto Suomeen ja ylipäätään mihinkään liittyvissä asioissa, että sana yleistieto voidaan näissä tapauksissa unohtaa.

Lisäksi tätä eriytymistä lisää se, että suomalaiset välttävät jo nyt lastensa laittamista kouluun, jossa on paljon maahanmuuttajia. Eikä Suvelaan enää muuta suomalaisia.

Näin Espoossa ollaan saatu käyntiin samanlainen kehitys kuin Ruotsissa. Kehitys kulkee omaa rataansa, eikä siihen enää voi vaikuttaa. Olkoonkin, että Espoon valtuustossa on ainakin yksi kehityksen kiivas vastustaja Henna Kajava. Mutta yksin ei voi tehdä mitään.