Ruotsi taisi menettää Turkin kannatuksen Nato–jäsenyyden puolesta

Alkaa vaikuttamaan entistä enempi siltä, että ainakin Ruotsin osalta Nato menneen talven lumia, jos Nato–jäsenyys riippuu Turkista. Sen verran pahasti Rasmus Paludanin lauantainen koraanin poltto Tukholmassa pahoitti turkkilaisten mieliä.

Rasmus Paludanin lauantainen koraanipeijainen Tukholman Turkin lähetystön edustalla, sekä kaksi muuta manifestiä Turkkia kohtaan ovat aiheuttaneet sen, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on ilmoittanut, että Ruotsi ei voi odottaa enää millään tavalla Turkin hyväksyntää Ruotsin Nato–jäsenyydelle.

Kaksi muuta manifestiä tähän lisäksi; eli kurdien  Rojavakommittérna-järjestön järjestämä Erdogan–nuken hirttäminen Tukholman kaupungintalon edustalla sekä ns. Kurdi-uutiset, jossa Erdogania haukuttiin idiootiksi, ja että hän kuvittelee olevansa joku sulttaani, ovat polttaneet turkkilaisten päreet.

Ruotsin hallitus on tilanteessa vähän ottia tuota-asemassa. Toisaalta Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson (M) on sanonut, että ymmärtää Turkin vihaisuuden, jos vastaavanlaiset vihamielisyydet olisivat kohdistuneet ulkomailla ruotsalaisiin poliitikoihin. Mutta sitten taas toisaalta pääministerin lausuntoa on kritisoitu sen takia, että valtion johdon ei pitäisi puuttua sananvapauteen. Jos sananvapaus on olemassa, ja vaikka se joskus on typerän kuuloista, niin sananvapaus kuitenkin on olemassa.

Saman puolueen ulkoministeri Tobias Billström sanoi, että pääministerin ei pitäisi puuttua yksittäisten ihmisten mielipiteen ilmaisuihin.

– Mielipiteiden järkevyydestä voidaan olla montaa mieltä, mutta siitä huolimatta mielipiteet kuuluvat sananvapauden piiriin. Billström sanoi.

Lähinnä kai juuri Rasmus Paludanin koraanin poltto oli se viimeinen niitti, joka sai aikaan Turkissa suuria mielenilmaisuja, ja josta Turkin johto vetäisi herneet nenään siinä määrin pahasti, että luultavasti Ruotsin ja Turkin suhteita ei voida enää korjata siten, että Erdogan painaisi Ruotsin Nato–jäsenyydelle kyllä.

Lisäksi Erdogan on sanonut, että kun kurdit solvaavat Turkkia Ruotsin maaperällä PKK-lippujen kanssa, niin sitä Turkki ei voi enää hyväksyä.

Jos käy niin, että Turkki ei yksinkertaisesti hyväksy Ruotsin Nato-jäsenyyttä, niin mitä mahdollisuuksia Suomella on asian suhteen?

Olemassa on ainakin kolme vaihtoehtoa.

Suomi on ilmoittanut, että se hakee Nato–jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa ja prosessi viedään loppuun rinta rinnan. Jos Suomi haluaa liittyä Natoon, niin nyt on viimeinen aika ilmoittaa jollakin tavalla, että Suomi on ikään kuin Ruotsista erillinen jäsenyyden hakija. Eli näitä kahta maata ei voi niputtaa samojen Turkin antipatioiden alle, koska maiden lähtökohdat ns. kurdikysymykseen ovat aivat erit.

Toisaalta, tilanne on muuttunut Nato–jäsenyyden hakutilanteesta ja Suomen pitää arvioida tarkkaan, että voiko se olla sotilasliitossa sellaisen epävarman ja ailahtelevan maan kanssa kuin Turkki.

Edelleen voidaan kysyä ihan syystä, että mitä tekemistä Turkilla on ylipäätään Natossa? Nato on Länsi-Euroopan puolustusliitto, lähinnä Venäjän mahdollisia angstioita vastaan, ja Turkki on osoittanut melko selvästi, että se ei välttämättä ole mukana ”moraalisesti” tällaisessa liitossa.

Pitäisikö Suomen yksinkertaisesti unohtaa Nato–jäsenyys ja luoda, kuten esille on tullut, jonkinlainen kahdenkeskinen liitto Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Joka samalla toisi jonkinlaiset turvatakuut Suomelle Venäjän tulevien vuosien vihamielisyyksiä Suomea kohtaan.

Kolmas vaihtoehto on se, että Suomi ja Ruotsi jatkavat Natoon liittymisprosessia, mutta luottaen siihen, että näillä kahdella maalla on tärkeämpi asema uudessa Natossa kuin Turkilla, ja Turkki jotenkin ulkoistetaan koko Natosta.

Yhtä kaikki, Ruotsin näkökulmasta asia on monimutkaisempi.

Kyse on siitä, että Ruotsissa ns. kurdikysymys on paljon monimutkaisempi jo ihan sen takia, että Ruotsissa asuu monikymmenkertaisesti enemmän kurdeja. Suomen kurdit ovat Turkinkin näkökulmasta melko epäkiinnostava asia.

Yksi skenaario on se, että juuri tämä kurdi-asia aiheuttaa Ruotsin sisällä levottomuuksia, jollaisia Suomessa on vaikea kuvitella. Ruotsissa kurdeilla on kuitenkin selvästi vahvempi asema, ja monet poliittiset puolueet ovat olleet enempi tai vähempi tukemassa kurdien asemaa.

Tätä näkökulmaa ei kannata myöskään väheksyä.

Subscribe
Notify of
guest
1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments

I am a student of BAK College. The recent paper competition gave me a lot of headaches, and I checked a lot of information. Finally, after reading your article, it suddenly dawned on me that I can still have such an idea. grateful. But I still have some questions, hope you can help me.