Digitalisoitumisen varjopuolet: Miten internet sekä yhdistää että eristää ihmiset?


Digitalisoituminen on mullistanut ihmisten arjen, tehnyt tiedon saatavuudesta helpompaa ja avannut uusia väyliä yhteydenpidolle sekä kaupankäynnille. Internet on kuitenkin kaksiteräinen miekka: se yhdistää ihmisiä virtuaalisesti, mutta samalla voi myös eristää heidät fyysisesti.

Vaikka maailma tuntuu pienemmältä kuin koskaan, digitaalinen yhteiskunta saattaa joillekin luoda tunnetta yksinäisyydestä ja irrallisuudesta. Tämä artikkeli tarkastelee internetin vaikutuksia ihmisten yhteisöllisyyteen ja yksilöllisyyteen – samalla pohtien, millä tavoin tämä yhteiskunnan digitalisoituminen on sekä hyödyllistä että vaarallista.

Kuka hyötyy ja kuka häviää?

Digitalisaatio on tuonut mukanaan sekä taloudellista kasvua että uusia mahdollisuuksia monille yrityksille ja yksityishenkilöille. Kaikki eivät kuitenkaan hyödy tästä muutoksesta samalla tavalla. Teknologian edistys on esimerkiksi siirtänyt valtaa suurille digitaalisille toimijoille, jotka hallitsevat tiedonkeruuta, kaupallisia toimintoja ja ihmisten digitaalista elämää. Tässä muuttuvassa ympäristössä tietyt ryhmät jäävät kuitenkin helposti ulkopuolelle, ja osa yhteiskunnasta kokee digitalisaation vaikutukset negatiivisesti, kun työpaikat katoavat tai taloudellinen epävarmuus lisääntyy.

Eri alojen kaupalliset toimijat, kuten nettikasinot, hyödyntävät tehokkaasti digitaalisen ajan mahdollisuuksia tuomalla markkinoille houkuttelevia palveluita, joiden tavoite on sitoa käyttäjät tiukasti niiden verkostoon. Jos haluat tutustua uudenaikaisiin nettikasinoihin ja niiden tarjoamiin palveluihin, on esimerkiksi suomalaisille suunnattu pommikasino.com hyvä ja turvallinen sivusto, jossa pelaamista voi kokeilla rauhassa.

Sosiaaliset kuplat ja algoritmien voima – Näin internet muokkaa maailmankuvaamme

Internet on antanut meille mahdollisuuden olla yhteydessä suurempiin ja monipuolisempiin verkostoihin kuin koskaan ennen. Mutta samalla se on luonut uudenlaisen erottelun mekanismin: algoritmien luomat sosiaaliset kuplat.

Sosiaalisen median ja verkkosivustojen algoritmit on suunniteltu tarjoamaan käyttäjille sisältöä, joka resonoi heidän aiemman käyttäytymisensä ja mieltymystensä kanssa. Tämä johtaa siihen, että ihmiset altistuvat yhä useammin vain sellaisille näkemyksille, jotka vahvistavat heidän omia uskomuksiaan. Näin syntyy vahvoja sosiaalisia kuplia, joissa yksilöiden maailmankuva kapenee ja he etääntyvät niistä, jotka ajattelevat toisin. Internetin alkuperäinen idea ihmisten yhdistämisestä uhkaakin kääntyä itseään vastaan, luoden eristäytyneitä ryhmiä, joissa erilaiset näkemykset törmäävät harvoin ja ristiriidat voivat kärjistyä.

Virtuaalinen yhteisöllisyys vs. todellinen yhteys – Ystävät verkossa mutta yksinäisyys arjessa

Digitaalinen maailma on tarjonnut valtavat mahdollisuudet yhteydenpidolle ja yhteisöille, jotka ylittävät maantieteelliset rajat. On helppo löytää verkostoja ja ryhmiä, joiden jäsenet jakavat samanlaisia kiinnostuksen kohteita tai elämäntilanteita. Vaikka tämä voi tuntua siltä, että ihminen on osa suurta yhteisöä, se ei kuitenkaan korvaa fyysistä ja aitoa ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Virtuaalinen yhteydenpito voi jopa lisätä yksinäisyyden tunnetta, kun arjessa aidot kasvokkain käydyt kohtaamiset jäävät vähäisiksi. Yhteyden tunne saattaa olla hetkellistä ja pinnallista, eikä se aina tarjoa samaa tukea tai läsnäolon tuntua kuin fyysiset ihmissuhteet. Tämä kehitys voi osaltaan johtaa siihen, että ihmiset kokevat olonsa entistä eristyneemmäksi, vaikka ovat yhteydessä lukuisiin ihmisiin virtuaalisesti.

Internet ja ihmisen identiteetti – Minäkuva someajan paineissa

Sosiaalisen median aikakaudella ihmisten elämä on yhä enemmän julkista ja helposti arvioitavissa. Internet tarjoaa mahdollisuuden rakentaa itse valittua, kiillotettua identiteettiä, jota voidaan muokata halutulla tavalla. Tämä kuitenkin tuo mukanaan uudenlaisia paineita, kun ihminen joutuu yhä enemmän vertaamaan itseään muihin ja pyrkimään kohti sosiaalisen median asettamia ideaaleja.

Jatkuva vertaaminen muihin ihmisiin voi heikentää ihmisten itsetuntoa ja luoda paineita, joita he eivät kokeneet ennen digitaalista aikakautta. Samalla aito minäkuva saattaa hämärtyä, kun internet-identiteetti alkaa dominoida sitä, millaisena ihminen itsensä näkee. Monelle saattaa syntyä tunne, että heidän täytyy olla täydellisiä jopa omissa virtuaaliyhteisöissään, mikä voi vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen ja itsetuntemukseen.

Kriisit ja internetin vaikutus – Kun tiedonvälitys muuttuu valtapeliksi

Kriisien aikana internetistä tulee tärkeä tiedonvälityksen väylä, mutta myös valitettavan tehokas alusta misinformaation ja disinformaation levittämiselle. Kriisiaikoina esimerkiksi sosiaalinen media täyttyy usein ristiriitaisista ja hämmentävistä tiedoista, jotka voivat levitä yhtä nopeasti kuin tarkistetut uutiset. Tämä johtaa helposti tilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat erottamaan totuuden väärästä tiedosta ilman kunnollisia välineitä.

Tämän lisäksi erilaiset intressiryhmät ja valtiolliset toimijat voivat hyödyntää internetiä omien agendaensa edistämiseksi. Valitettavan usein tämä tapahtuu yleisön kustannuksella, kun tieto ja disinformaatio sekoittuvat keskenään, luoden epäluottamusta virallisiin lähteisiin ja tiedonlähteisiin. Internetin potentiaali tiedonvälittäjänä muuttuu näin valtapeliksi, jossa totuuden määritelmästä käydään kamppailua.

 


8 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Kalsarikännit

Tämä ”digiloikka” johon Suomikin lähti pienen ministerijoukon päätöksellä on suomalaisille niin kallis että ei mitään rajaa.

Ennen vanhaan meillä oli esim. sairaaloissa potilastiedot paperisina. Paperi kestää aikaa, se kestää vettä, tietyissä oloissa tulipaloa ja seuraavatkin ikäluokat pystyvät lukemaan sitä. Se ei tarvitse varastossa sähköä eikä jäähdytystä.

Entäs digitaalinen arkisto? Se tarvitsee servereitä, levyjärjestelmiä, kuituverkkoja, sähkö, jäähdytystä … ja ennenkaikkea (koko homman ydin) OHJELMISTOJA! Ohjelmistoja joiden ylläpitomaksut ovat komen vuoden aikaa saman verran kuin että ne ostettaisin uudelleen. Amerikkalaiset ohjelmistotuottajat hykertelevät käsiään kun ohjelmistojen tukimaksut juoksevat. Ihan niinkuin Mikro$oftinkin tuotteissa. Kovalevyjä hajoaa ja serverit vanhenevat.

Tästä on jo monta vuotta kun laskeskeltiin paljonko yhden A4:n arkki, joka on täynnä tekstiä, maksaa. Riippumatta arkistoidaanko se 30 vuodeksi, 100 vuodeksi tai ikuisesti. Silloin hintalappu yhdelle DIN-A4:lle oli 800€!! Laskekaapa paljonko maksaa esim. yhden sairalan digitoitu arkisto. Miksi siis entiset teräskaapit eivät voisi olla arkistoja?

Mokia: Connecting people. Voisiko Mokian slogan olla enempää väärässä.

Puolueeton

Artikkeli kuvaa juuri sitä mitä digitalisaatio tulee vaikuttamaan sivilisaation tulevaisuutteen. Digitaalisuus muuttaa kaiken ja johtaa viimevuosisadan ajan sivilisaation ei sen kehittymiseen edelleen vaan sivilisaation katoamiseen.

Packachange

Packachange Nice post. I learn something totally new and challenging on websites

Johan Pomppas

SciFi-jutuissa on joskus ollut ideana että kadonnut kulttuuri on jättänyt viestin tulijoille, tai sitten tehty pommiansa joka on odottanut ties kuinka pitkään. Ihmisen kehittämällä teknologialla tällaista ei pystyttäisi tekemään edes sadaksi vuodeksi. Joku Rosettan kiven kaltainen systeemi joka haudataan moneen eri paikkaan, tai haponkestävästä teräksestä tehty vastaava härpäke olisi varmaan pitkäikäisin.

RullatonHuuli

Ah, tuli taas niin ikävä ihanaa 80 lukua ja lapsuutta. Se oli oikeeta elämää se, eikä mitään digipaskaa! Ja lankapuhelin riitti, sekä ovia ei tarvinnut lukita- kunhan pani harjan ovea vasten niin napurit tiesi, että tuohon luukkuun ei ole mitään asiaa.

Anyway

Sitä myöten, kun ns. sivistys on saapunut Suomeen, on tullut enemmän lukkoja oviin.

Pena

En kuulu mihinkään someen, enkä aio liittyä. Tässä periaatteessa aion pysyä. Ei kertakaikkiaan kiinnosta.

Anyway

Internet on siinä kuin mikä tahansa muukin asia. jotkut osaavat käyttää sitä hyödyllisesti, jotkut eivät. Joillekin se on pelkkää viihdettä, johon kelpaisi yhtä hyvin entisajan Jallu-lehti tai Afrikan tähti -lautapeli.