Rahajärjestelmä on taloudellinen rakenne, joka määrittelee rahan luomisen, jakelun ja hallinnan tavat. Nykyinen rahajärjestelmä perustuu suurelta osin velkaperusteiseen rahaan, jota keskuspankit ja liikepankit luovat luotonannon kautta.
Miten velkaperusteinen raha toimii?
Velkaperusteinen raha tarkoittaa, että suurin osa liikkeessä olevasta rahasta syntyy lainanoton myötä. Kun pankki myöntää lainan, se ei siirrä jo olemassa olevaa rahaa, vaan luo uutta rahaa kirjanpidollisesti. Tämä tapahtuu niin, että pankki kirjaa lainasumman asiakkaan tilille samalla, kun se luo vastaavan velan pankin taseeseen. Näin rahan tarjonta kasvaa aina, kun uusia lainoja myönnetään.
Keskuspankin rooli
Keskuspankit, kuten Euroopan keskuspankki (EKP) tai Yhdysvaltain keskuspankki (Federal Reserve), säätelevät rahajärjestelmää korkopolitiikan ja rahapoliittisten välineiden avulla. Ne voivat esimerkiksi alentaa tai nostaa ohjauskorkoa vaikuttaakseen lainanottoon ja -antoon. Keskuspankit voivat myös ostaa valtion obligaatioita tai muita arvopapereita markkinoilta, lisäten näin liikkeessä olevan rahan määrää.
Velan ja talouskasvun suhde
Velkaperusteinen rahajärjestelmä edellyttää jatkuvaa talouskasvua, koska uusien lainojen myötä syntyvä raha on palautettava korkoineen. Tämä tarkoittaa, että rahajärjestelmä vaatii jatkuvaa luoton kasvua ja velkaantumista pysyäkseen toiminnassa. Jos talouskasvu hidastuu liikaa, velkojen takaisinmaksu vaikeutuu, ja seurauksena voi olla taantuma tai jopa finanssikriisi.
Velkaperusteisen rahan vaikutukset yhteiskuntaan
Velkaperusteinen raha mahdollistaa investoinnit ja talouden kasvun, mutta samalla se voi aiheuttaa varallisuuseroja ja taloudellisia kuplia. Koska rahan luominen on riippuvaista lainanotosta, ne, joilla on paremmat luottoedellytykset, saavat helpommin rahaa käyttöönsä. Tämä voi johtaa epätasa-arvoon ja varallisuuden keskittymiseen.
Lisäksi järjestelmä altistaa talouden suhdannevaihteluille. Kun luotonanto on vilkasta, talous kasvaa nopeasti, mutta jos pankit kiristävät lainanantoa, rahaa poistuu kierrosta ja talous voi ajautua laskusuhdanteeseen.
Kritiikki velkaperusteista rahajärjestelmää kohtaan
Velkaperusteinen rahajärjestelmä on saanut osakseen runsaasti kritiikkiä. Monet taloustieteilijät ja asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että järjestelmä perustuu jatkuvaan velkaantumiseen, mikä voi johtaa taloudellisiin kriiseihin. Koska raha syntyy velkana, kokonaisvelan määrä kasvaa jatkuvasti, mikä tekee taloudesta haavoittuvan korkotason muutoksille ja velkakuplille.
Toinen merkittävä kritiikin kohde on varallisuuserojen kasvu. Koska raha syntyy lainan myöntämisen yhteydessä, niillä, joilla on pääsy rahoitukseen, on etulyöntiasema muihin nähden. Tämä voi syventää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja lisätä taloudellista epävakautta.
Lisäksi järjestelmää on syytetty siitä, että se pakottaa talouden jatkuvaan kasvuun. Ilman talouskasvua velkojen takaisinmaksu vaikeutuu, mikä voi johtaa taantumiin ja konkurssiaaltoihin. Tämä tekee järjestelmästä kestämättömän pitkällä aikavälillä, sillä se perustuu loputtoman kasvun oletukseen, joka ei välttämättä ole realistinen luonnonvarojen ja ympäristön näkökulmasta.
Johtopäätös
Velkaperusteinen rahajärjestelmä on nykyaikaisen talouden perusta. Se mahdollistaa investoinnit ja talouskasvun, mutta luo samalla haasteita, kuten velkakierteen ja taloudellisen epävakauden riskin. Tulevaisuudessa keskustelu rahan luomisen ja hallinnan vaihtoehdoista, kuten keskuspankkien digirahoista tai vaihtoehtoisista rahajärjestelmistä, saattaa voimistua, kun pyritään löytämään kestävämpiä taloudellisia ratkaisuja.
Kun olen maksanut asuntolainani korkoineen niin onko luotu raha kadonnut?
Ei. Se on pankilla
Asunnon myyjä on saanut sen rahan pankilta. Koroista suurin osa on mennyt palkkoihin ja muihin kustannuksiin. Asunnon arvo laskee jos ei välillä remontoi, ja silloin rahaa häviää.
Olen maksanut kummankin asunnon lainat ”niska limassa” sen sijaan että olisin noudattanut talousviisaiden neuvoa ja harrastanut kulutusta, ja kaikki muut menoni ja ostokseni maksan rahalla joka on tililläni, paitsi opintolainaa oli aikanaan 3 1/2 vuotta ja senkin maksoin pois heti kun korkotuki loppui.
Tällainen ns kovia tieteitä opiskellut ja valmistunut ei ymmärrä taloustiedettä :-[]
Talousjärjestelmä perustuu siihen etteivät sitä ihmiset ymmärrä. Siltä osin homma toimii kuten muissakin kusetuksissa.
Ei ole saanut, vaan pankki on luonut velan
Luodun velan lisäksi velkaan on joutunut maksamaan korkoa. Eli rahaa on luotu vieläkin enemmän lähes tyhjästä
Asuntolainan pääoma nollautuu, mutta korot jäävät pankin hyödyksi. Pitkä takaisinmaksuaika (ja pienet maksuerät, jotka kattavat korot ja lyhentävät pääomaa prosentin murto-osilla) -> takaisinmaksujen summa ylittää pääoman moninkertaisesti.
Systeemi ei luo korkorahaa eli luotu raha P < P + k, jossa k on korko. Vaikka monet pystyvät maksamaan asuntovelkansa, on matemaattinen mahdottomuus että kaikki pystyisivät. Lopputulema on se, että rahajärjestelmä on pyramidihuijaus, tulonsiirtomekanismi ja sellaisenaan laillistettua rikollisuutta. Vaikka sinun näkökulmastasi luotu raha on kadonnut, pankki loi lisää rahaa luottoekpansion avulla sinulle ja siitä vielä lisää itsellensä muille myönnettyjen lainojen avulla. Ammattitermi tuosta rahanluontimekanismista on luottoekspansio.
Taitaa aniharva tajuta tätä kokonaisuutta.
Selvä vika on kuitenkin, on että laman sattuessa isot pankit pelastetaan muiden kustannuksella yleensä. Jos valtio pelastaa pankin, niin pitäähän sen ottaa korvaus siitä vaikka miten.
Ei yleensä.
Vaan Suomessa.
islannissa ei tehty niin.
Sopii miettiä, miksi Islannissa ei tehty kuten Suomessa.
Itse en ole kovin fiksu raha-asioissa. Aikoinaan maata ostaessani ja pirttiä tehdessäni mietin että jos teen sen pers-taskusta niin säästän laina-ajan korot itselleni käyttöön. Ja niillä voin sitten tehdä mitä haluan.
Kummisetäni antoi kaksi neuvoa kun valmistuin koulusta:
…ja kummatkin neuvot toimivat. Eipä ole tarvinnut pankeille maksella korkoja.
Itse odotan innolla josko uusi maailmanjärjestys alkaisi ja mitä se meinaa köyhälle eläkeläiselle. Saanko olueni edelleen kohtuuhintaan.