Matkasellin juttuja: kuinka korttitililtä vedettin miljoonia

Ennen vanhaan, sanotaanko nyt jonnekin 2005 luvun loppuun asti, niin pankkikorttipetos saattoi olla kuin leikkiä. Asiantunteva hemmo saattoi tehdä pitkänkin tilin, ja kuten tekikin.

Pankkiyhtiöt tekivät tämän petoksen jälkeen rutiininsa täysin uusiksi. Oli nimittäin liian helppo homma.

Juttu lähti rullaamaan siten, että muuan mies oli töissä eräällä hyvin vilkkaalla kauppapaikalla. Vuosi oli 1990-luvun loppua tultaessa milleniumin vaihteeseen. Nyt kyseinen petos tapahtui siis vuosina 1999-2000. Jonnet ei muista, mutta ennen vanhaan kaupan kassa saattoi näpytellä kortin numerot koneeseen ja kauppa oli sillä selvä. Tätä korttinumeronäpyttelyä käytettiin vaikkapa silloin, kun kortti ei jostain syystä ”mennyt läpi”.

Tarkoittaa siis käytännössä sitä, että kun asiakas antoi pankkikorttinsa, ja jostain syystä ostos ei mennyt läpi, vaikkapa siksi, että kortti oli kulunut, niin myyjä pystyi näpyttelemään kortin numeron koneeseen ja sillä tavalla ostos saatiin läpi.

Ennen vanhaan pankkikorttikuittiin tuli myös myyjäpuolelle se pitkä numerolitanja. Nykyäänhän on lisäksi se ns. CVV-luku, mutta sitä ei ollut vielä parikymmentä vuotta sitten.

Muuan mies hoksasi, että näillä kuiteilla voi nostaa niin paljon rahaa toisten ihmisten tileiltä kuin vain sielu sietää. Niinpä muuan mies avasi oman yrityksen, hankki sille pankkikortti_lukulaitteen ja avot: se oli siinä.

Muuan mies säästi kaikki pankkikorttikuitit päätyöstään. Eli hän sai päivän aikana satoja kuitteja, joissa oli tämä pankkikortin numerosarja. Työpäivän päätteeksi hän meni kotiin ja testasi, että toimiiko se tosiaankin hänen pankkikorttiluukupäätteellään.

Ja toimi. Sen jälkeen muuan mies teki satoja, jopa tuhansia nostoja, joka toimi juuri siten, että hän näpytteli omalla pankkikorttipäättellään korttien numerosarjat ja raha siirtyi tililtä toiselle.

Homma olisi voinut olla klaari, mutta tässäkin tapauksessa muuan mies tuli ahneeksi. Hän alkoi nostamaan ihmisten tileiltä rahaa enemmän kuin laki sallii ja lopulta poliisi pääsi jäljille. Turun käräjäoikeudessa muuan miehelle lätkittiin pieni tuomio, summa mitä oli nostettu oli jotain 450 000 euroa.

Huomioitavaa on se, että oikeuden puheenjohtaja totesi tuomiolauselmassa, että ei tämän pitäisi olla näin helppoa.

Subscribe
Notify of
guest
19 Kommenttia
Vanhimmat
Uusimmat Peukutetuimmat
Inline Feedbacks
View all comments
Pelle Hemppainen

Taannoin kirjoittelit pankkitoiminnan saloista. Sehän kertoo kuinka homma on vielä helpompaa joillekin. Onhan se kätevää, kun on järjestelmä joka tuottaa itselle riittävästi massia ostaa yhteiskunnat pois kuleksimasta.

Minä

Ja vieläpä laillisesti lypsämässä kansalaisten varoja, suoraan tai valtion avulla.

Last edited 2 vuotta sitten by Minä
Minä

80-luvulla muuan nuori mies liikkui pitkin Eurooppaa ja nosteli Postipankin talletuskirjalla rahaa mielin määrin sikäläisissä Postipankeissa. Juju oli aika yksinkertainen. Hän kirjoitteli talletuskirjaan terävälä lyijykynällä uusia rivejä. Rivit olivat matriisitulostimen kirjoittamia, siis merkit olivat pisteiden muodostamia. Siitä vaan terävällä lyijykynällä tekemään piste kerrallaan uusia rivejä talletuskirjaan ja sitten paikalliseen Postipankkiin, millä nimellä ne sitten olivatkin missäkin maassa. Ehkä ei ollut ainoa, koska oli niin helppo kikka, jos oli riittävän taitava kynänsä kanssa.

Last edited 2 vuotta sitten by Minä
Minä

Kiitos vahvistuksesta. Epäilin, että ei varmaan ollut ainut, mutta nyt tiedän.

Paatunut rikollinen

Nuorena rahaa sai myös kun vei peliautomaatin yöllä metsäkävelylle ja antoi retkikirvestä sekä sorkkarautaa kylkeen, parhaassa oli 8500mk

Paatunut rikollinen

Enkä narahtanut kertaakaan

Jeppis

Jännää, kuten Oulussa oli, että tililtä oli kadonnut reilu 50 000€ Tenho Lindgrenin tilille ja pankki ei siihen puuttunut, mutta koitappas tallentaa 200€ käteistä omalle tilille, niin ei olekkaan helppoa.

Jeppis

Ennen vanhaan ei naputeltu kortin numeroita, vaan kortti höylättiin.

roope ankka

Näin tehtiin, tais olla 100mk ja ei kysytty henkkareitakaan kaupan kassalla, pankkiautomaattien sisätiloissa oli myös tilisiirtokuorien luukku, josta rullamitalla ja ilmastointiteipin pätkällä ”ongittiin” pankkisiirtokuoria joihin muutettiin pankkitilinnumero uusia tyhjiä kuoria oli siinä pöydällä kivasti käden ulottuvilla kameroita oli jo silloin mutta niihinkin oli olemassa konsti, joka toimii edelleen, , toimi aika hyvin aikoinaan,,,osa petostehtailijoista sitten ihmettelee vielä tänäpäivänäkin jos ei saa pankkitiliä yhteenkään pankkiin avattua .

seant

Nyt kun saa vilauttamalla maksaa 50 euron edestä, jos omistaa pankkikorttipäätteen ei tarvitse kuin kävellä kadulla käyttää laitetta esim naisten käsilaukkujen vieressä, niin maksun hyväksyttyä.
Nyt on tullut esille taksien kohdalla, että vaikka 30 euron matkan maksamiseen, suhari näppäilee 49,99 ja ilmoittaa että kuitti paperi on loppu. On hyvä muistaa aina kun myyjä näppäilee summan, niin tarkistaa että kyseessä on oikea summa, ennen vilautusta. Ainakin omalla kohdalla en enää kuukauden kuluttua muista millä summalla on tullut ostettua kun katselee tiliotetta, aika moni ei edes käy läpi.

juhaII

Käytettävän tekniikan haavoittuvuus, rahalaitosten laiskuus / mielikuvimattomuus ja tavallista ”yrittelijäisempien” ihmisten näppäryys avaa ovia, joita rehelliset ja arkisielut tule koskaan edes ajatelleeksi.

Mutta jokseenkin aina helpon rahan tulon katkaisee ahneus!

Tjm

Tätä tehtiin Amerikoissa jo paljon aiemmin, joten eiköhän se ole sieltä kopioitu Ruotsin kautta tänne.

Onnistuuhan nuo luottokorttien väärinkäytöt edelleenkin helposti. Tietyillä aloilla kun päätteitä voidaan käyttää juuri ilman mitään rajoituksia.

HenkkaR

Artikkeli on hyvä, mutta ensimmäinen lause ei pidä paikkansa – valitettavasti. Nimittäin homma onnistuu edelleen, CVV-lukua kun eivät vaadi kaikki paikat, esim. Amazon ainakaan vielä viime vuosina. Ei siis tarvitse edes omaa firmaa pystyttää, riittää kun hankkii numeroita ja tilaa tavaraa Amazonista rosmokoplan kommuuniin josta ei syyllistä yksilöä voida todistaa. Ja jos firman perustaa kuten Muuan Mies, eiköhän sinnekin onnistu maksut ilman CVV:tä.

Numeroitahan on varsinkin myyjänä työssä edelleen helppo kerätä, ja lähimaksun ansiosta niitä voi kerätä ”hivuttamalla” kuka vaan.

Edwin Won Herb

Kätevää oli ennenwanhaan, kun pystyi ottamaan mankelilla ”kottia” kapakasta jos oli luottokortti.