Ihmettelen asiaa kahdestakin syystä. Lepomäki syytti Halla-ahon kritiikkiä matalapalkka-alojen maahanmuutosta törkeäksi ja olisi reilua jos näin koviin syytöksiin annettaisiin mahdollisuus vastata. Johtuuko tämä siitä, että ainakin toisella puheenjohtajatentin vetäjistä Sanna Kurrosella on vahvasti ideologinen suhtautuminen maahanmuuttoon? Kun Kurroselta kysyttiin miksi hän kannattaa saatavuusharkinnan poistamista hän vastasi vain, että työnantajalla pitää vapaus päättää kenet hän palkkaa. Ihmeellistä myös on, että puolitoista tuntia pitkässä keskustelussa maahanmuuttoa käsitellään vain parin puheenvuoron verran. Oli syy sitten mikä tahansa Halla-ahon vastauksen epäämiselle, niin on hyvä tehdä vastine Lepomäen kommenttiin.

Halla-aho siis saa aloittaa ensin kertomaan mielipiteensä maahanmuuton tarpeelle(kohdasta 1:13:53 eteenpäin), johon Lepomäki vastaa heti perään. Halla-aho kertoo omassa puhevuorossa mm. itsestäänselvyyden, että kun meille tulee matalapalkka-aloille töihin ihmisiä ja he saavat usein tulonsiirtoja, siksi nämä ihmiset eivät monesti paranna taloudellista huoltosuhdetta, vaan heikentävät sitä. Halla-aho toteaa vielä perään ettei tämän pitäisi olla kovin korkeaa matematiikkaa. Lepomäen mukaan tämä kommentti on törkeä, sillä ei saisi kuulemma sanoa kuka on huippuosaaja ja kuka ei. Halla-ahon kritiikki kuitenkin kohdistui siihen, että matalapalkka-aloilla työskentelevistä maahanmuuttajista kertyy usein yhteiskunnalle enemmän kuluja kuin tuloja. Lepomäki on itsekin kritisoinut sitä, että vain 30 prosenttia suomalaisista on todellisia nettomaksajia.  Lisäksi kokoomus on varsin systemaattisesti vastustanut sellaisia toimia, joilla ulkomaalaisen työvoiman alipalkkaukseen voitaisiin puuttua, joten Lepomäen kannattaisi ensin siivota oma porstua ja huudella vasta sitten vieraisiin pöytiin. Lepomäki on mm. työskennellyt pankissa analyytikkona ja johtajana, joten en usko, että hän tyhmyyksissään tällaisia kommentteja suustaan päästelee, vaan kyse retorisesta kikasta, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten tunteisiin, jonka avulla taas pyritään ajamaan oman ideologian mukaista politiikkaa.

Lepomäen mukaan liian jäykät työmarkkinat ovat syynä siihen etteivät maahanmuuttajat työllisty Suomessa ja siksi maahanmuuttajat työllistyvät paremmin verrokkimaissa. Maahanmuuttajat työllistyvä verrokkimaissa paremmin, koska niissä on talous muutenkin paremmassa kunnossa, siksi on paljon mielekkäämpi verrata, miten suuri on kantaväestön ja maahanmuuttajien ero työllisyysasteessa kussakin maassa. Jos asiaa tarkastellaan näin eroa muihin pohjoismaihin ei juuri ole. Itse asiassa Ruotsissa ja Tanskassa ero kantaväestön ja maahanmuuttajien väillä on suurempi kuin Suomessa. Ennen eurokriisiä Suomen ja Ruotsin talouden olivat suunnilleen tasoissa, joten silloin nuo jäykät työmarkkinat näyttivät toimivan. Mutta oman valuuttansa ansiosta Ruotsi selviytyi eurokriisistä Suomea paremmin ja siksi on nykyisin Suomen edellä taloudessa. Outoa muuten, että päivät pitkät Suomen kilpailukyvystä kiekuva Lepomäki ei haluaisi edes harkita euroeroa.

Lepomäen mukaan usein pitsat jäisivät tekemättä ilman maahanmuuttajia. Mitä puolestani kysyn, että entä sitten? Ilman maahanmuuttajapitserioita ne samat eurot kannettaisiin johonkin muuhun yritykseen sisämarkkinoilla. Suomalaiset ruokapaikat voisivat tamän jälkeen paksummin, jolloin ne voisivat palkata lisää väkeä, joka taas lisäisi työllisyyttä. Mitä me oikein teemme näillä usein starttirahoilla pyörivillä veronkierto pitserioilla?

Lepomäen mukaan johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista etteivät maahanmuuttajat työllisty. Itse taas väitän, että kyse enemmin maahanmuuttajien heikosta osaamisesta. Työmailla tehtiin joitain vuosia sitten kokeilu, jossa rakennusliikkeet saisivat palkata kuuden euron tuntipalkalla sellaisen henkilön töihin, jolla ei ollut aikaisempaa kokemusta rakennusalallalta. Rakennusfirmat eivät innostuneet palkkaamaan juuri ketään. Eli jos sinulta ei löydy osaamista et myöskään ole kovin houkutteleva työnantajan kannalta, vaikka suostuisit työskentelemään puoli-ilmaiseksi. Samaa logiikka pätee maahanmuuttajienkin kohdalla.

Lepomäen kaltaisten talousliberaalinen mukaan kaikki menisi hyvin myös ongelmallisten ryhmien osalta heidän  ehdottamillaan vapaammilla työmarkkinoilla. Jenkeissä on tunnetusti paljon vapaammat työmarkkinat kuin täällä, mutta eipä sielläkään olla hääppöisesti onnistunut mustien ja latinoiden integroinnissa. Meillä Suomessa usein kauhistellaan Jenkkien suurta rikollisuutta, mutta vähemmälle huomiolle jää, että jos verrataan pelkästään Jenkeissä olevien valkoisten rikollisuutta, niin ei se juuri eroa Suomen tasosta. Meillä myös manataan sitä miten usein romanit elävät täällä sosiaaliturvanvarassa. Auttaisiko romanien integrointiin  vapaammat työmarkkinat? Itä-Euroopan maissa on paljon romaneita ja paljon vapaammat työmarkkinat kuin täällä, mutta en usko, että heidän integrointinsa on sielläkään onnistunut, sillä niin paljon heitä siellä vihataan.

Kuten huomataan Lepomäen puheet eivät kestä lähempää kriittistä tarkastelua. Ehkä tämän ymmärsivät ainakin osittain myös tentin juontajat ja siksi Halla-aholle ei annettu enää puheenvuoroa? Ja siksi Lepomäen annettiin pitää tuollainen mainospuhe maahanmuuton puolesta ilman häiriöitä?