Kuluvan vuoden ja varsinkin viimeisten kuukausien aikana Tukholmassa tapahtuneet ammuskelut ovat saaneet ihmisten sukkia pyörimään jaloissa. Erityisesti Järvassa ollaan painettu paniikkinappulaa.
Viimeisten kuukausien aikana sotatoimien pääpaino on ollut Tenstan ympäristössä. Ukkoa on kaatunut kuin heinää ja lähes joka yö on ollut jonkinlaista räiskimistä.
On aika selvää, että tavalliset ihmiset pelkäävät liikkua alueella. Tämä siksi, että monet tuntevat, tai ainakin tietävät sen ydinporukan, joka kulkee kommandopipot päässä ja pistoolit taskussa jahtaamassa toisiaan. Ihmiset tietävät, että he eivät välitä yhtään mistään mitään, vaan heidän kaikkea toimintaa ohjaa se kuuluisa rispekti. Tavallinen ihminen jos sattuu väärään paikkaan väärään aikaan, niin se on henki pois.
Poliisi on yrittänyt tehdä monenlaista, mutta poliisikaan ei voi yksin tehdä paljon mitään. Jokaista kadunkulmaa ei voi vahtia, eikä jokaista vastaantulijaa voi ratsata, että onko pistooli taskussa. Ampumisestahan ei yleensä ilmoitella etukäteen.
Järvaan on syntynyt aivan omanlaisensa ase-trendi. Gangstereilla on kahdenlaisia aseita. On olemassa murha-aseita, sitten on olemassa rispekti-aseita. Murha-aseena käytetään paljon halpoja starttipistooleista tms. aseista tehtyjä aseita, joihin vaihdetaan oikea piippu tai deaktivoiduista aseista porataan piiput auki. Tällaisen pistoolin hinta ei ole kovanpuoleinen, viidestä tuhannesta kruunusta ylöspäin patruunoiden kera.
Kun lähdetään murhahommiin, niin pistooliin ei ole järkeä panostaa paljon rahaa, koska asetta käytetään vain sen yhden kerran. Kun murha on suoritettu, niin ampuma-ase pitää hävittää. Tällaista asetta, jolla on ammuttu joku hengiltä, sellaista ei kukaan halua kantaa taskussaan.
Nämä rispekti-aseet voivat sitten olla arvokkaampia ja “siistempiä”. Niillä ei suoraan haluta tehdä murhia, toki sekin voidaan tehdä tarpeen vaatiessa. Mutta ase on enemmän sellainen näyttelyase. Joku itse rakennettu kusiluikku ei herätä rispektiä, mutta kun alkaa olemaan Berettaa tms. asetta, niin kyllä lähtee.
