Ruotsissa on vietetty jonkinlaista vakavasti-keskustelu-viikkoa, jossa ollaan keskusteltu hyvin hyvin vakavasti Järvan ampumistapauksista. Nyrkkiä on lyöty vihaisena pöytään ja sanottu vakavasti “Nyt riittää!”
Vaan ei riitä. Esimerkiksi tänään aamulla löydettiin Husbystä kerrostalohuoneistosta ammuttu mies. Ehkä hieman yli-ikäinen pikkugangsteri, 35-vuotta, mutta kyllä sitä gangstaa voi leikkiä vielä lähempänä keski-ikää kuin syntymää.
Asukkaat soittelivat poliisille sen jälkeen kun riitelyn äänet muuttuivat laukauksiksi. Kaksi otettiin kiinni epäiltynä murhasta.
Tämä vakavasti-keskustelu on tavallaan jotenkin säälittävää. Aikuiset ihmiset osoittavat sillä vain sen, että he eivät ole oikein perillä mitä tapahtuu ja mistä on kyse. Kymmenet rinkebyläiset ja tenstalaiset uusruotsalaiset ovat päässeet viime aikoina ääneen isoissa medioissa ja kertomaan, että ovat kyllästyneet siihen, että heidän lapsensa kulkevat pitkin kylän raittia ja ampuvat toisiaan.
Tässä on kuitenkin kyse vain pisteiden keruusta. Alkaa se iänikuinen rasismi- ja integraatiojankutus. Ei asioita voi lähteä purkamaan sillä, että ensimmäisenä aletaan haukkumaan jotakin sverigedemokraatteja, sillä SD:llä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että kehitysmaista tulleet nuorukaiset haaveilevat gangsterin urasta.
Toiseksi, ei ruotsalaisia voi syyllistää mistään epäonnistuneesta integraatiosta. Kehitysmaissa nyt on vain aivan erilainen kulttuuri kuin Ruotsissa ja piste. Ei se kulttuuri lähde pois yhdessä kahdessa sukupolvessa jos sitä ei halua.
Mutta antaapa poliitikoiden ja tärkeiden ihmisten ihan vapaasti keskustella vakavasti.
